Maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudel­linen rasite, vaan päinvastoin – erityisesti työllisinä he tuottavat enemmän kuin kuluttavat, selviää uudesta tilastolliseen vertailuun perustuvasta tutkimusraportista.

Suomen väestökehitys on ollut pitkään negatiivista vähäisen syntyvyyden ja maastamuuton vuoksi. Tätä kehitystä ovat tasapainottaneet maahanmuuttajat, joiden määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina.

Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisema Maahan muuttaneet Suomessa. Hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? -raportti tarjoaa koko väestön sisältävän tilastotarkastelun maahanmuuttajista, heidän maksamistaan veroista ja saaduista tulonsiirroista.

– Julkaisu on ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla, kertoo Diakin tutkija ja raportin toinen kirjoittaja Sakari Kainulainen tiedotteessa.

Tutkimusraportti kumoaa maahanmuuttajien työllisyyteen ja toimeentuloon liittyviä myyttejä. Sen mukaan vieraskielisten työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat korkeammat (61 prosenttia) kuin kotimaisia kieliä puhuvilla (50 prosenttia).

– Vieraskielisten osuus väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia, mikä osoittaa yleisen käsityksen maahanmuuttajien julkistaloudellisesta rasitteesta virheelliseksi, toinen raportin kirjoittajista, Pekka Myrskylä, sanoo.

Vieraskielisten taloudellinen huoltosuhde on lähes sama kuin kotimaisia kieliä puhuvalla väestöllä, mikä tarkoittaa, että he eivät merkittävästi lisää työllisten huoltotakkaa.

– Aiempi mielikuva maahanmuuttajista julkistaloudellisena taakkana on ollut tietoisesti negatiivinen, mutta sille ei ole perusteita tutkimuksemme mukaan, Kainulainen toteaa.

Vieraskielisten osuus verokertymästä on myös merkittävä. Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia, jolloin heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön vastaava saldo oli viisi miljardia euroa miinuksella.

Tutkittua tietoa maahanmuuttopolitiikan tueksi

– Maahanmuutto on juuri nyt kiistelty kysymys poliittisesti. Siksi on entistä tärkeämpää, että keskustelu perustuu tutkittuun tietoon eikä mielikuviin, Kainulainen painottaa.

Raportti tarjoaa tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Tuloksia voivat hyödyntää poliitikot, media ja viranomaiset, kun arvioidaan maahanmuuton roolia yhteiskunnan kestävyyden kannalta.

– Tilastokeskuksen tietoja tulisi hyödyntää maahanmuuttokeskustelussa ja -politiikassa enemmän, ja poliitikkojen tulisi pidättäytyä lietsomasta negatiivista suhtautumista maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuutto on keskeinen tekijä Suomen väestökehityksen ja työ­voiman ylläpitämisessä, Kainulainen summaa.

Raportissa tarkastellaan tilastojen pohjalta vieraskielisen väestön ja kotimaisia kieliä puhuvien työllistymistä, heidän maksamiaan veroja ja tulonsiirtoja. Tilastokeskuksen kokonaisaineistoon perustuva raportti kattaa koko maassa vakinaisesti asuvan väestön vuoden 2024 lopussa. Kaikista henkilöistä on käytössä vuosittaisen työssäkäyntitilaston toiminta- ja työssäkäyntitiedot sekä väestörekisterin demografiset tiedot ja äidinkielitiedot. Kaikista henkilöistä on tulo- ja tulonsiirtotiedot vuoden 2023 verotuksesta.

Kaikki ei-veronalaiset tulotiedot, kuten toimeentulotuet ja lapsilisät, on otettu aineistoon Kansaneläkelaitokselta. Maahan­muuttajat identifioidaan tutkimuksessa ensisijaisesti kielen, ei kansalaisuuden perusteella. Tämä mahdollistaa tarkemman väestötason tarkastelun.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)