Riidattomiin velkomusasioihin tarkoitettuihin velkomuskanteisiin liittyy ongelmia, joiden seurauksena kuluttajat joutuvat maksamaan myös epäselviä ja perusteettomia saatavia. Kuluttaja-asiamies pitää tilannetta kuluttajien oikeusturvan kannalta huolestuttavana. Tilanteen korjaamiseksi velkomusmenettelyn väärinkäytöstä pitäisi seurata sanktio ja kuluttajien oikeudenkäyntikuluille pitäisi asettaa katto.

Riidattomat eli summaariset velkomuskanteet on tarkoitettu selviin ja riidattomiin asioihin, jotka liittyvät esimerkiksi maksamattomiin luottoihin tai laskuihin. Kuluttaja-asiamiehen valvontatapaukset ja avustustoiminnasta saadut kokemukset sekä KKV:n kesäkuussa julkaisema tutkimus Summaarisen menettelyn epäkohdat ja mahdollinen väärinkäyttö kuluttajien velkomusasioissa osoittavat, että menettelyä käytetään kuitenkin myös riitaisissa ja perusteeltaan epäselvissä asioissa. Kuluttaja on näissä tilanteissa huomattavasti heikommassa asemassa kuin kantaja.

Velkomuskanne on kantajalle edullinen, helppo ja riskitön menettely. Asia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä, jossa ei tarvitse esittää todisteita. Jos kuluttaja ei vastaa haasteeseen, kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla. Kantaja voi myös vetäytyä vaatimuksistaan pääsääntöisesti ilman seuraamuksia. Kuluttajalla sen sijaan voi olla liian vähän tietoa ja osaamista kiistää epäselvä vaatimus eikä hän uskalla viedä asiaa eteenpäin suurten oikeudenkäyntikulujen pelossa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuutta kehittää riidattomien saatavien velkomismenettelyä. Kuluttaja-asiamies pitää ongelmien korjaamista tärkeänä.

– Velkomusmenettely nykyisessä muodossaan heikentää oikeusturvaa merkittävästi ja nakertaa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmän toimivuuteen. Menettelyn viat on korjattava, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen tiedotteessa.

Kuluttaja-asiamies esittää, että väärinkäytösten ehkäisemiseksi velkojalle pitäisi olla mahdollista määrätä seuraamuksia siitä, jos summaariseen käsittelyyn tuotu saatava ei olekaan riidaton. Kuluttaja-asiamiehen tiedossa on tapauksia, joissa kuluttaja on kiistänyt velan jo ennen haastehakemusta, mutta kantaja vaatii silti maksua summaarisella haastehakemuksella.

Velkojalla pitäisi myös olla velvollisuus yksilöidä selvemmin, mihin saatava perustuu. Jos kuluttaja pyytää lisäselvitystä, asia muuttuu automaattisesti laajaksi riita-asiaksi, jossa kulut ovat summaarista prosessia huomattavasti suuremmat. Kuluttajan maksettavaksi tuleville kuluille pitäisikin asettaa katto, jotta kuluttajilla olisi matalampi kynnys riitauttaa epäselviä velkomuskanteita.

Kuluttajan asemaa voitaisiin parantaa myös ottamalla käyttöön pienriitamenettely. Pienriitamenettelyssä on rajattu oikeudenkäyntikuluriski ja tuomioistuimella on tavanomaista siviiliprosessia laajemmat valtuudet neuvoa osapuolia. Pienriitamenettelyä on ehdotettu aluksi huoneenvuokra-asioihin, mutta se olisi tärkeää saada käyttöön muihinkin yksittäisiin alle 10 000 euron kuluttajariitoihin.

Summaariset menettelyt kuormittavat myös oikeuslaitosta. EU-oikeuden ratkaisukäytäntö edellyttää, että tuomioistuin tutkii, ovatko saatavan taustalla olevan sopimuksen ehdot selkeitä ja ymmärrettäviä. Tuomioistuimet tarvitsisivatkin työkaluja, joiden avulla olisi helpompi havaita puutteita ja lainrikkomuksia velkomuskanteissa.

Velkomuskanteisiin liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia käsitellään Kilpailu- ja kuluttajaviraston järjestämässä KKV-päivässä 5. marraskuuta kello 13–17.15. Tilaisuutta voi seurata etänä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)