Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että määrällisesti pieni ryhmä – niin sanottu eliitti – vaikuttaa yhteiskunnalliseen jakautumiseen suhteettoman paljon. Eliitin polarisoituminen heijastuu myös tavallisten kansalaisten asenteissa.

Poliittinen järjestelmä polarisoituu, kun ryhmien sisäinen yhtenäisyys vahvistuu ja niiden välinen kuilu syvenee. Vaikka polarisaation voimakkuutta on osattu mitata jo pitkään, sen rakenteelliset juuret ovat jääneet hämärän peittoon. Tuore Aalto-yliopiston tutkimus tuo tähän uutta valoa: vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaaleja edeltävältä ajalta kerätty Twitter-aineisto paljastaa, että määrällisesti pieni eliitti vaikuttaa mielipiteiden jakautumiseen suhteettoman paljon.

Tutkijat hyödynsivät verkostoteoreettista ydin–periferia-mallia (engl. core-periphery), jossa tiiviisti verkottunut eliitti muodostaa verkoston ytimen ja tavalliset kansalaiset sen reuna-alueet eli periferian. He kehittivät myös uuden menetelmän kuvaamaan eri ryhmien vaikutusta polarisaatioon, sanoo Network Science -lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Ali Salloum tiedotteessa.

– Ryhmän koko tai aktiivisuus eivät yksin riitä kuvaamaan sen merkitystä polarisaatiossa. Menetelmämme tunnistaa eliitin ja massan täysin algoritmin avulla – ja pystyy myös laskemaan näiden ryhmien vaikutuksen polarisaatioon, Salloum kertoo.

Tutkijat keräsivät aineistoa Twitteristä (nykyisin X) 12 viikon ajalta ennen kumpaakin eduskuntavaalia, sillä alusta tarjoaa tutkimustiedonkin valossa parhaan näkymän Suomen polarisaatiokehitykseen digitaalisissa ympäristöissä. Keskustelijoista mallinnettiin verkostoja, ja näiden perusteella osallistujat määriteltiin algoritmilla joko eliitiksi tai massaksi – eli tavallisiksi kansalaisiksi, sekä erilaisten mielipiteiden ympärille muodostuneiksi yhteisöiksi.

Kun verkoston ydin oli tunnistettu, paljastui, että esimerkiksi talouspoliittisissa keskusteluissa poliitikko esiintyi neljä kertaa todennäköisemmin verkoston keskuksessa kuin sen reunoilla.

– Haluan korostaa, että kaikki ajatusjohtajat – eli tämä eliitti – eivät suinkaan ole poliitikkoja. Mutta vaikka meiltä puuttuisi tarkka tieto ytimessä olevista ihmisistä, voimme silti verkoston rakenteen perusteella päätellä, ketkä kuuluvat eliittiin. Sinne keskelle ei voi vahingossa ajautua, Salloum toteaa.

Eliitin rykelmässä saattaa tutkijoiden mukaan olla hyvinkin rajallinen määrä ihmisiä – puhutaan esimerkiksi sadoista – mutta he selittävät suhteettoman suuren osan polarisaatiosta. Tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa laskennallisesti todistamaan, että tällainen epäsuhta on olemassa, Salloum sanoo.

Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että algoritmien avulla tunnistettu eliitti on aiempaa linjoittuneempaa. Termillä tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti ihmisen kanta yhteen aiheeseen asettuu samaan linjaan hänen mielipiteensä kanssa myös muissa kysymyksissä – esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Vuoden 2019 vaalien alla esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa massan linjoittuminen oli hyvin alhaista (linjoittuneisuusindeksi 0,2), ja eliitin taas keskitasolla (0,55). Vuonna 2023 eliitin linjoittuneisuusindeksi oli noussut kaikissa tutkituissa aiheissa yli 0,8:aan, eli hyvin korkealle – paitsi talous- ja ilmastopolitiikan kohdalla.

Salloum huomauttaa, että vaikka kansalaiset ovat olleet vähemmän linjoittuneita kuin eliitti, myös heidän asenteensa ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi. Toisin sanoen aiheet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa ja polarisaatiokuilu laajenee niin eliitin kuin massankin keskuudessa. Mutta miksi linjoittumisella sitten on merkitystä?

– Demokratioissa on suotavaa olla kärkkäästikin eri mieltä yksittäisistä aiheista, mutta täydellisessä linjoittumisessa syntyy vain kaksi ryhmää, jotka ovat eri mieltä ihan kaikesta – toisen puolen kanssa ei ole enää mitään yhteistä, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tietotekniikan professori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta.

Salloum painottaa, ettei massojen linjoittumisen lisääntyminen välttämättä johdu suoraan eliitistä – voi myös olla, että eliitti on pyrkinyt ymmärtämään, mikä massaa puhuttelee ja muuttunut sen mukaan. Vallitseva käsitys silti on, että eliitti on polarisaation moottori. Asia on Salloumin mukaan kuitenkin hyvin monimutkainen – kuten on koko polarisaatioilmiökin.

– Kaikkia polarisaation ja linjoittumisen seurauksia ei vielä edes tunneta, mutta poliittisen väkivallan uhan lisäksi yksi vakavimmista on erilaiset poliittiset umpikujat, jolloin lainsäädäntö hidastuu ja heikkenee: tehdään heikkolaatuisia päätöksiä – tai ei tehdä päätöksiä ollenkaan, Salloum huomauttaa.

Jatkossa polarisaatiota ei enää voida tutkia X:n kautta, sillä omistaja Elon Musk on estänyt tutkijoilta pääsyn käyttäjätietoihin. Se on Salloumin mukaan sääli, koska olisi kiinnostavaa nähdä kasvaako polarisaatiokuilu eri ryhmien välillä. Ja vaikka osa suomalaisistakin instituutioista on luopunut X:n käytöstä, on siellä edelleen kattava edustus vallankäyttäjistä, hän muistuttaa.

– Eliitin linjoittuneisuus on jo lähes maksimaalista, joten olisi kiinnostavaa nähdä kuinka lähelle huippua massankin linjoittuneisuus kohoaisi. Mutta me emme enää pysty ainakaan X:n kautta tutkimaan, mitä vuoden 2023 jälkeen on tapahtunut, Salloum mainitsee.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)