Pentti-Oskari Kangas: “Villikala on hukattu aarre”

Villiruokapöytä Herrankukkarossa.
Villiruokapöytä Herrankukkarossa. Kuva: Herrankukkaro

Pentti-Oskari Kangas on villikalan väsymätön puolestapuhuja, joka näkee silakassa monta eri kalaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan vähemmän tunnettuja kotimaisia kaloja. Kankaan reseptiperintö on saanut uuden elämän, kun Kalahullun päiväkirja julkaistiin ilmaiseksi verkkoon.

– Maailmassa on vain seitsemän nuottia, mutta niistä syntyy miljoonia sävellyksiä.

Samalla tavalla 10–15 raaka-ainetta riittää loputtomaan määrään reseptejä, sanoo villikalan puolestapuhujana tunnettu matkailuyrittäjä, muusikko ja monitoimimies Pentti-Oskari Kangas.

Sama periaate: yksinkertaiset ainekset, mutta rajaton luovuus, on tehnyt Kankaasta vuosien saatossa myös merkittävän ruokavaikuttajan, jonka reseptejä luetaan ja kokataan ympäri Suomen.

Villikalan arvostuksen kasvattaminen on lapsuutensa saaristossa viettäneelle Kankaalle elämäntyö. Hän arvostaa kaikkia kotimaisia kaloja, mutta yksi niistä on ylitse muiden: silakka.

– Silakka ei ole vain yksi kala, vaan se muuttuu moneksi eri kalaksi sen mukaan, mihin vuodenaikaan sitä saa. Silakan rasvapitoisuus vaihtelee kevään viidestä prosentista syksyn jopa kahteenkymmeneen, ja syksyn rasvainen silakka on suosikkini.

– Kaikki eivät arvosta kookasta silakkaa, mutta sehän on hieno kala, ja sopii loistavasti savustamiseen ja parilointiin. Pienemmät silakat taas kannatta marinoida, Kangas sanoo.

Kangas on pitkän linjan muusikko, ja moni tuntee hänet Seitsemän seinähullua veljestä -yhtyeestä. Kankaan tarina ruokavaikuttajana käynnistyi Perjantaireseptien kautta.

Kangas on perustanut Rymättylään Herrankukkaro-matkailukohteen. Siellä vierailleet asiakkaat kysyivät usein lähtiessään: "Mistä saisi tämän reseptin?"

Alkuun käytettiin ruutupaperia, sitten monistuskonetta, ja lopulta kanavaksi löytyi sähköpostijakelu. Parhaimmillaan Kankaan Perjantaireseptillä on ollut liki 100 000 tilaajaa ympäri Suomen.

Vuosien varrella Kangas on koonnut reseptejään myös kirjoiksi. Nyt yksi niistä – valtavasti kalareseptejä sisältävä Kalahullun päiväkirja – on tuotu digitaaliseksi, ja se on luettavissa maksutta. Kangas iloitsee siitä, että kirja on saanut uuden elämän, ja sen reseptit ovat nyt kaikkien saatavilla, missä ja milloin vain.

Kangas kertoo, että Herrankukkarossa on tarjottu villikalaa jo 30 vuoden ajan. Alkuun se herätti ihmetystä, jopa pahennusta, ja Kangas muistelee, miten jotkut saattoivat katsoa esimerkiksi savulahnaa ”nenänvartta pitkin”. Nyt linjauksesta tulee paljon kiitosta, ja moni kertoo esimerkiksi juuri lahnan tuovan mieleen lapsuusmuistoja.

Kangas pitää tärkeänä sitä, että asiakkaille tarjotaan myös vähemmän tunnettuja kalalajeja, joita harvemmin saa maistaa missään.

– En halua puhua roskakalasta, se on kamala sana. Mieluummin sanon hukkakala, sillä on kamala vääryys, että herkullisia kaloja heitetään usein hukkaan. Esimerkiksi norssia ei useinkaan arvosteta, mutta savustettuna se on todella herkullista. Jokainen, joka sitä maistaa, yllättyy, ja kysyy, että mitä ihmettä tämä on. Samoin kylmäsavustettu lahna on herkuista herkuin, ja sen syömisen jälkeen suu jää nauruun.

Kangas pitää kotimaisia kaloja alihyödynnettynä aarteena, joka vielä löydetään. Hän uskoo, että tulevina vuosina villikalan arvostus kasvaa.

– Oikein valmistettu villikala on edullista, ekologista ja herkullista. Se saa ihmiset miettimään, miksi en ole syönyt tätä aiemmin.

Pentti-Oskarin joulusilakka

500 g silakkafileitä (mielellään nahattomia)

3 dl raikasta vettä

2 dl etikkaa

3 rkl sokeria tai mieluummin hunajaa

1 rkl hienoa merisuolaa

maustepippureita

laakerinlehtiä

(puolukkaa, mustikkaa, raparperia tms)

koristeluun: tillisilppua

Sekoita keskenään vesi, etikka, sokeri ja suola, kunnes kaikki ainesosat sulaneet. Lisää 10–15 kokonaista maustepippuria ja muutama laakerinlehti.

Lisää makuja: sekoita joukkoon puolukkaa, mustikkaa tai raparperia – tai katajanmarjoja, karviaismarjoja, kirsikkaa tai omenaa pieniksi pilkottuna.

Laita kalat astiaan ja kaada etikkaliemi päälle.

Anna vetäytyä jääkaapissa päivän pari, mielellään enemmänkin.

Lopuksi päälle tillisilppua ennen nauttimista perunoiden kera. Tai ruisleivän päällä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Maailma muuttuu, posti kulkee edelleen

Esa Juhani ilmaisi huolensa postinjakelusta nykypäivänä (17.11.). Kiitämme palautteesta, ja haluamme tuoda esiin ajankohtaista tietoa.

Auto ulos tieltä Mynämäellä, kuski jatkotutkimuksiin

Henkilöauto ajoi ulos Karjalantieltä Mynämäellä torstaina illalla. Kyydissä oli vain kuljettaja, joka ei tämän hetken tiedon mukaan loukkaantunut juurikaan.

Pentti-Oskari Kangas: “Villikala on hukattu aarre”

Villiruokapöytä Herrankukkarossa.

Pentti-Oskari Kangas on villikalan väsymätön puolestapuhuja, joka näkee silakassa monta eri kalaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan vähemmän tunnettuja kotimaisia kaloja. Kankaan reseptiperintö on saanut uuden elämän, kun Kalahullun päiväkirja julkaistiin ilmaiseksi verkkoon.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu laskee hieman

Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla määritellään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun, viivästymismaksun sekä käyttämättä jätetystä ajasta perittävän maksun suuruus vuonna 2026.

Finnfoam Group palkittiin vuoden kansainvälisenä varsinaissuomalaisena yrityksenä

WTC Turun Kansainvälistymispalkintoa olivat palkinnonjakotilaisuudessa 27. marraskuuta hakemassa Finnfoam Groupin hallituksen puheenjohtaja Teppo Nieminen (vas.), yrityksen perustaja ja omistajien isä Jorma Nieminen sekä toimitusjohtaja Henri Nieminen.

WTC Turun Kansainvälistymispalkinnon 2025 saaja, salolainen perheyritys Finnfoam Group on laajentanut ja kehittänyt rohkeasti toimintaansa maailmalla myös rakennusalan haastavina aikoina. Uusimmat investoinnit Ruotsissa, Liettuassa ja Saksassa lisäävät tuotantokapasiteettia huomattavasti.

Vesiputken vuoto tyrehdytetty Stålarminkadulla, liikennejärjestelyt jatkuvat

Vesiputki rikkoutui Stålarminkadulla torstaina iltapäivällä. Vuoto on saatu loppumaan. Turun vesihuolto aloittaa vaurion korjaustyöt.

Kerrostaloasunnossa tulipalo Kakolanmäellä, yksi sairaalaan – poliisi epäilee rikosta

Michailowinkadulta ilmoitettiin asuntopalosta torstaina kello 17.09. Kyseessä oli kerrostaloyhtiön asunto Kakolanmäellä.

Muutoksia elatustukilakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin sekä tulotietojärjestelmälakiin

Elatustukilakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin sekä tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin tehdään muutoksia. Muutokset perustuvat kevään 2024 puoliväliriihen kirjauksiin.

Per Brahe -palkinto Bastian Kordyakalle

Bastian Kordyaka.

Åbo Akademin säätiö myöntää vuoden 2025 Per Brahe -palkinnon tohtori Bastian Kordyakalle . Kordyaka työskentelee Åbo Akademin talouden ja oikeustieteen laitoksella. Palkintosumma on 15 000 euroa, ja se jaetaan vuosittain Åbo Akademin tutkijalle, joka on edennyt tutkijanurallaan ja jonka on toivottu jatkavan läheistä yhteistyötä yliopiston kanssa myös tulevaisuudessa.

Auraan ja Paimioon 13 suden metsästyskiintiö

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut asetusehdotuksen suden metsästysalueiksi ja niitä koskeviksi kiintiöiksi metsästysvuodelle 2025–26 Suomen Riistakeskuksen esityksen perusteella. Asetusehdotuksesta voi jättää lausuntoja viimeistään 18. joulukuuta.

Taide kohtaa talouden Turun ammattikouluissa

Anni Suvannon nukettama nukke keskustelee kohtauksessa Kaisa Kauppisen esittämän Talousgurun kanssa.

Talousosaamista nuorille taiteen keinoin -hanke on tavoittanut yli 250 ammattikouluopiskelijaa Turun alueella syksyn aikana ja hankkeen on tarkoitus jatkaa suosittuja esitysvierailujaan myös ensi vuoden aikana.

Viljelijätukia maksuun joulukuussa

Ruokavirasto aloittaa 4. joulukuuta luonnonhaittakorvauksen ja pinta-alaan perustuvien peltotukien maksamisen. Tukien maksaminen suunnitellussa aikataulussa on mahdollista, jos valtioneuvosto hyväksyy tarvittavat asetukset 27. marraskuuta. Vuonna 2025 haettuja tukia maksetaan maatiloille joulukuussa yhteensä noin 824 110 000 euroa.

Ilkka Horelli johtamaan Lounais-Suomen elinvoimakeskusta

Ilkka Horelli.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2026. Valtioneuvosto nimitti 27. marraskuuta kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.

Sofia Virta: Hoitajapulasta irtisanomisiin – rahoitusmalli ajaa hyvinvointialueet ja henkilöstön kestämättömään ahdinkoon

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne on hälyttävä esimerkki siitä, miten nykyinen rahoitusmalli ajaa alueet leikkaamaan juuri niistä ihmisistä, joita palvelujen turvaaminen edellyttää.

Naantali kärkipaikalle Kuntien imago 2025 -tutkimuksessa

Naantali otettiin mukaan tutkimukseen ensimmäistä kertaa.

Taloustutkimuksen vuosittain teettämässä tutkimuksessa yrityspäättäjät arvioivat Naantalin toimintaympäristöltään parhaaksi alle 40 000 asukkaan kunnista.

Eloranta: Suomen kasvu ei synny itsestään

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) korostaa eduskunnan keskustelussa opposition vaihtoehtobudjeteista koulutuksen ja osaamisen merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle. Elorannan mukaan Suomen tulevaisuuden kannalta väestön koulutus- ja osaamistason jatkuva kehittäminen on keskeinen tulevaisuuskysymys, joka samalla tuo turvaa muuttuvassa maailmassa.

Väitös: Yliluonnolliset kokemukset eivät päättyneet sodan myötä

Satumaarit Myllyniemi.

Folkloristiikan väitöskirjatutkija FM Satumaarit Myllyniemen tutkimus tuo uudenlaista tietoa suomalaisten kokemuksista toisessa maailmansodassa. Tutkimuksen mukaan sodan yliluonnolliset kokemukset ovat tavallisten ihmisten kokemuksia.

Yrttiaho: Toimeentulotuen leikkaaminen puoleen perustuslain vastaista

Perustuslakivaliokunta antoi torstaina lausunnon toimeentulotuen leikkauksia koskevasta esityksestä. Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) jätti lausuntoon eriävän mielipiteen.

Urheilu

Suomalainen jääkiekko historiallisen päätöksen kynnyksellä

Pelaavatko TPS ja Tuto ensi kaudella samalla sarjatasolla? Kuva on vuodelta 1995.

Suomalaisessa jääkiekossa eletään parhaillaan päiviä, jotka saatetaan muistaa vielä pitkään. 27. marraskuuta, kuluvan viikon torstai, on tuomionpäivä, jolloin tulevaisuuden sarjajärjestelmästä pitäisi päättää.

Tuttuja turkulaisnimiä Helmareihin

Ria Öling.

Jalkapalloilun naisten A-maajoukkue päättää vuotensa harjoitusmaaotteluilla Itävaltaa ja Belgiaa vastaan 27. marraskuuta ja 1. joulukuuta. Vaikka Helmareissa on tuoreitakin kasvoja, turkulaistaustaisista pelaajista mukaan mahtui kokeneempaa kaartia. Maajoukkuepaidan pukevat jälleen päälleen Vittsjö GIKiä edustava Julia Tunturi sekä SC Bragan Ria Öling .

Kaksi EM-kultaa ja pronssi Turkuun thainyrkkeilyn EM-kisoista

Ommi Mingsupphakun.

Ommi Mingsupphakun kukisti maanantaina 63,5 kilon thainyrkkeilyn EM-finaalissa Valko-Venäjän Darya Bialkovan . Mingsupphakunin vahva lähiottelu väsytti vastustajan ja hän sai aukaistua myös vastustajansa nenän. Finaalivoitto tuli Mingsupphakunille kaikin tuomariäänin.

Vapaaottelija Olli Santalahden sarjanvaihto osoittautui hyväksi ratkaisuksi

Olli Santalahti on neljän ottelun voittoputkessa. Edellisen kerran Santalahti voitti neljä ottelua peräkkäin uransa alkupuolella. Vuosina 2016–18 Santalahdelle kertyi kuusi voittoa peräkkäin.

Vuosi sitten vapaaottelija Olli Santalahti oli tienristeyksessä. Alla oli pari tappiota Cage Warriors -organisaatiossa ja muutenkin ura tuntui polkevan paikallaan. Vuosien 2022, 2023 ja 2024 turkulainen otteli yhteensä seitsemän kertaa. Noista otteluista tilille kirjattiin kaksi voittoa ja neljä tappiota. Yksi ottelu päättyi valitusten jälkeen no contest -tuomioon.

Julius Tauriainen ja Inter jatkosopimukseen

Julius Tauriainen.

FC Inter ja Julius Tauriainen ovat sopineet kauden 2026 kattavasta jatkosopimuksesta. Sopimus sisältää seuran option kaudesta 2027.

Eero Vuorjoki jatkaa Interissä

Eero Vuorjoki.

FC Inter ja maalivahti Eero Vuorjoki ovat allekirjoittaneet uuden kaksivuotisen sopimuksen. Vuorjoki liittyi Interiin kaudelle 2024. Debyyttikaudellaan nuori maalivahti torjui sinimustille Liigacupin mestaruuden ja teki ensiesiintymisensä myös Veikkausliigassa. Juniorimaajoukkueissa U18- ja U19-ikäluokissa esiintyneelle Vuorjoelle on kahden kauden aikana kertynyt yhteensä 11 ottelua edustusjoukkueessa.