Asuntolainoja on myönnetty tammi-lokakuussa euromääräisesti 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoi OP Pohjola viime viikon mediatapaamisessaan. Asuntolainahakemukset ovat lisääntyneet prosentilla. Ensiasunnon ostajia on kappalemääräisesti kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Myös rakentamiseen on haettu enemmän lainaa, kappalemääräisesti 13 prosenttia. Sijoitusasuntolainahakemukset ovat lisääntyneet viidellä prosentilla ja asuntolainojen madiaanikoko on kasvanut seitsemällä prosentilla viime vuodesta.

Euroiksi muutettuina luvut kertovat, että keskimääräinen asuntolaina on tänä vuonna ollut noin 124 000 euroa, kun se viime vuonna oli 117 000 euroa. Useamman hakijan lainamäärän muutos viime vuodesta oli 175 000 euroa (160 000 euroa) ja yksin haetun lainan 94 000 euroa (90 000 euroa).

OP Pohjolan rahoituksesta vastaava johtaja Laura Hakamies ja henkilöasiakkaiden rahoituksesta vastaava johtajan Hanna Heinonen viestivät asuntomarkkinoiden elpymisestä.

Lainojen maksusuunnitelmien muutoshakemusten määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2021. Sekä taloyhtiöiden että yksityisten lainanottajien halu korkosuojata lainansa on noussut ja 30 prosenttia uusista lainoista korkosuojataan. Noin kolme neljäsosaa uusista lainoista sidotaan 12 kuukauden Euriboriin.

Asuntolainan myöntämisen tärkein kriteeri on asiakkaan maksukyvyn arviointi. Asunnon vakuusarvo indikoi kauppahintaa ja tässä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. Turussa keskimääräinen lainamäärä ja keskimääräinen kuukausikustannus useamman hakijan lainassa, suluissa yhden hakijan lainassa, on 155 000 euroa (110 000 euroa), 735 euroa kuukaudessa (522 euroa kuukaudessa).

Suurimpia asuntolainoja ovat koko maata tarkastellen ottaneet 36–45 -vuotiaat, keskimäärin 136 000 euroa. 19–25 -vuotiaiden keskimääräinen asuntolaina on 103 000 euroa.

OP Kodin johtaja Lasse Palovaara nosti esiin asuntojen koon, jolla on merkitystä. Kun suurten kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet takaisin huippuvuosien hintoihin, laskevat pienten asuntojen hinnat edelleen.

Hyväkuntoisia perheasuntoja on markkinoilla tarjolla liian vähän, ja niiden kysyntä on pysynyt vakaana.

Uutisoinnit asuntojen hintojen laskusta koskevat siis vain pieniä asuntoja. Yli 60 prosenttia kerrostaloasuntojen kaupoista on yksiöitä ja kaksioita. Niiden hinnat ovat nyt alhaalla ja tarjontaa on runsaasti. Suurten asuntojen hinnat taas ovat jo pitkään olleet kasvussa. Esimerkiksi neliöiden ja sitä suurempien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat ovat olleet nousussa jo pari vuotta.

Omakotitalojen hintakehitys on vahvalla kasvu-uralla. Hintojen laskukausi on ohitettu ja hintataso on nyt suunnilleen vuoden 2022 tasolla. Tänä vuonna myytyjen omakotitalojen keskiarvohinta oli syyskuussa jo neljä prosenttia viime vuoden keskiarvohintaa korkeammalla.

Käytettyjen asuntojen myyntiajat ovat niin Turussa kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa neljästä viiteen kuukautta. Asunnon kunto ratkaisee kaupankäynnin nopeuden.

Asuntomarkkinoita seuraava senioriekonomisti Joona Widgrénin vuokramarkkinakatsaus selvitti vuodesta toiseen jatkuneen vuokrien vakaan nousun päätymistä ”vaakaliitotilaan”. Runsas rakentaminen on lisännyt tarjontaa suurissa kaupungeissa ja tämä painaa vuokria alas. Rakentamisen selvä hidastuminen taas on vähentänyt tarjontaa. Suurten kaupunkien väestö kasvaa voimakkaasti, joten kysyntää on. Asumistukimuutokset tulevat vaikuttamaan vuokra-asuntojen valintaan, eli tilanne elää. Uusia vuokrasopimuksia tehdään huomattavasti enemmän yksiöihin ja kaksioihin kuin isompiin asuntoihin. Suurissa kaupungeissa asumisen hinnan laskeminen tarjontaa lisäämällä olisi katsauksen mukaan tavoiteltava toimenpide.

Merja Marjamäki