Suomeen on perustettu marraskuun loppuun mennessä lähemmäs 34 000 uutta yritystä, mutta luvut peittävät alleen huolestuttavan trendin. Suomen Asiakastiedon rekisteridatan mukaan aitoja työllistäviä osakeyhtiöitä syntyy vähän, samalla kun konkurssien määrä on noussut 2000-luvun ennätystasolle. Yrittäjyyskenttää muokkaavat nyt voimakkaasti alustatalous ja asiantuntijatyön pirstaloituminen.

Suomessa on marraskuun loppuun mennessä rekisteröity hieman yli 33 600 uutta yritystä. Kokonaismäärä vaikuttaa ensisilmäyksellä elinvoimaiselta, mutta tarkempi analyysi paljastaa Suomen talouskasvun kannalta haastavan rakenteen. Uusista yrityksistä vain vajaa 14 000 on osakeyhtiöitä, kun taas yksityisiä elinkeinonharjoittajia on perustettu lähes 20 000.

Suomen Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors pitää suhdelukua yhteiskunnallisesti merkittävänä.

– Osakeyhtiöiden ja toiminimien välinen suhde on tärkeä mittari, kun arvioidaan talouden kasvupotentiaalia. Osakeyhtiöiden pienehkö osuus viestii siitä, että merkittävä osa uusista yrittäjistä ei ensisijaisesti tavoittele liiketoiminnan kasvattamista tai työntekijöiden palkkaamista. Kansantalouden kannalta tämä on huolestuttavaa, sillä uudet työpaikat syntyvät tyypillisesti juuri kasvuhakuisiin pk-yrityksiin, Nors analysoi tiedotteessa.

Yksi merkittävin yksittäinen selittäjä korkealle yritysmäärälle löytyy kaduilta ja teiltä. Kuluvana vuonna perustetuista yrityksistä peräti yli 5 300 on luokiteltu kuriiritoimintaan. Käytännössä kyse on alustatalouden toimijoista, kuten Woltin ja Foodoran läheteistä, jotka toimivat lähes poikkeuksetta yksityisinä elinkeinonharjoittajina.

– Kun yli 15 prosenttia kaikista uusista yrityksistä on ruoka- tai tavaralähettejä, puhutaan merkittävästä muutoksesta työmarkkinoilla. Tämä ilmiö kaunistelee yritysten perustamistilastoja, mutta ei tuota sellaista arvonlisää tai investointikykyä, jota perinteinen yritystoiminta on totuttu tuottamaan, Nors huomauttaa.

Samaan aikaan kun uusia, pienimuotoisia yrityksiä perustetaan vilkkaasti, vanhoja kaatuu ennätystahtia. Marraskuun loppuun mennessä Suomessa on tehty 3 019 konkurssia, mikä on korkein luku koko 2000-luvulla. Myös vapaaehtoisia lopettamisia on runsaasti: osakeyhtiöitä on lakannut noin 5 600 ja toiminimiä lähes 8 500.

Kun tarkastellaan uusia osakeyhtiöitä, suosituimmaksi toimialaksi nousee liikkeenjohdon konsultointi lähes 1 600 uudella osakeyhtiöllä.

– Tämä data voi kieliä työelämän rakennemuutoksesta, jossa kokeneet asiantuntijat siirtyvät palkkatöistä yrittäjiksi myymään omaa osaamistaan, joko vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana esimerkiksi muutosneuvotteluiden seurauksena. Kyseessä on eräänlainen yrityskentän ”aivovuoto” tai pirstaloituminen: sen sijaan, että osaaminen palvelisi suuren organisaation kasvua, se myydään nyt konsulttityönä. Se on yksilölle usein hyvä ratkaisu, mutta ei välttämättä luo uusia työpaikkoja muille, Nors pohtii.

Ohjelmistojen suunnittelun lmistuksen toimialalle on tänä vuonna perustettu yli 700 uutta yritystä. Tämä on Suomen talouden kannalta yksi tärkeimmistä signaaleista.

– Ohjelmistoala edustaa korkean arvonlisän työtä, jota Suomi kipeästi kaipaa. Toisin kuin paikalliset palvelut, ohjelmistotuotteet ovat skaalautuvia ja niillä on merkittävä vientipotentiaali. On todennäköistä, että tekoälyn kehitys on madaltanut kynnystä lähteä yrittäjäksi tälle alalle: tekoäly mahdollistaa tuotekehityksen ja kasvun aiempaa kustannustehokkaammin myös pienillä tiimeillä, Nors iloitsee.

Toinen positiivinen trendi näkyy terveyspalveluissa, jonne on syntynyt merkittävä määrä uusia osakeyhtiöitä (678).

– Terveysalan yrittäjyyttä vauhdittavat suuret megatrendit: väestön ikääntyminen ja julkisen sektorin haasteet palveluiden tuottamisessa. Tämä ala työllistää koulutettuja ammattilaisia ja tarve palveluille on taattu. Tässä on aitoa potentiaalia työllisyyden kasvulle, Nors sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)