Jäisikö superbussi välivaiheeksi?
Turku päättänee ensi kesäkuussa joukkoliikenneratkaisusta. Vaihtoehtoina ovat raitiotie ja superbussi, josta tehtyä selvitystä päivitetään parhaillaan. Selvää on, että runkobussit eivät riitä ratkaisuksi, kun kaupunki kasvaa. Liikenne ruuhkautuu, jos joukkoliikenteen osuus kulkumuotona ei kasva.
Kaikki eivät ole vielä hahmottaneet, että valittiinpa raitiotie tai superbussi, katuverkostoon on raivattava joukkoliikennekäytävä ainakin keskustan alueelle. Se tarkoittaa omaa joukkoliikennekaistaa, jossa raitiovaunut tai superbussit kulkevat etuajo-oikeudella. Vain se mahdollistaa sujuvan joukkoliikenteen.
Joukkoliikennekäytävä edellyttää esimerkiksi Tuomiokirkkosillan peruskorjausta. Se pitää tehdä joka tapauksessa, sillä silta on valmistunut vuonna 1899. Edellisestä peruskorjauksesta on jo aikaa. Siltaa on levennettävä ja sen rakenteita vahvistettava.
Turun kaupunki on varautunut investointiohjelmassa toteuttamaan joukkoliikennekäytävää yhdessä valtion kanssa MAL-sopimuksen mukaisesti. Valtion osuus koko 33 miljoonan euron hankkeesta on 30 prosenttia, kuitenkin maksimissaan kymmenen miljoonaa koko joukkoliikennekäytävän toteuttamisesta.
Vielä ei ole tiedossa kuinka suuren osan budjetista sillan saneeraus vie. Joukkoliikennekäytävä sisältää myös katurakenteita ja -alueita sillan molemmin puolin.
Investointiohjelmassa esitetään vuosille 2026–28 rahoitusta joukkoliikennekäytävän toteuttamiseen MAL-hankkeena. Rakentaminen voisi alkaa suunnittelun jälkeen viimeistään vuoden 2027 alkupuolella.
Superbussi on halvempi vaihtoehdoista. Kaupunki ei investoisi busseihin, vaan kilpailuttaisi kaluston ja liikenteen määräajaksi. Superbussi on siis luonteeltaan, osittain myös reiteiltään, väliaikainen ratkaisu.
On täysin mahdollista, että uudet päättäjäpolvet valitsevat kaupungin kasvaessa kuitenkin raitiotien, kun joukkoliikennekäytävät on kertaalleen rakennettu. Keskustelu joukkoliikenneratkaisusta ei ehkä päätykään ensi kesänä.
Lasse Virtanen



















