Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä laski Ilmarisessa kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle veivät tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen viime vuonna noin 10 500. Hakijoista 56 prosenttia oli miehiä ja 44 prosenttia naisia. Hakemusmäärät laskivat kaikissa ikäryhmissä, ja suurin vähennys (-12 %) oli 35–44-vuotiaiden ryhmässä. Lähes 30 prosenttia uusista hakijoista oli yli 60-vuotiaita, ja tässä ikäryhmässä yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaus. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin 52,8 vuoden iässä.

Useimmiten työkyvyttömyyseläke myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden (32 %) ja mielenterveyden häiriön (29 %) perusteella. Keskimäärin 60 prosenttia hakijoista sai myönteisen päätöksen.

Työkyvyttömyyden taustalla olevat syyt ovat vahvasti yhteydessä ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin syy oli mielenterveyden häiriöt, kun taas yli 55-vuotiailla tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

– Masennus on ollut pitkään suurin yksittäinen syy eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2025 kuitenkin nivelrikko nousi yleisimmäksi diagnoosiksi, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen kertoo tiedotteessa.

Useimmiten työkyvyttömyyseläke myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella kuljetuksen ja varastoinnin, teollisuuden sekä rakentamisen toimialoilla työskenteleville. Vähäisintä työkyvyttömyyseläköityminen oli informaation ja viestinnän sekä majoitus- ja ravitsemusalan työntekijäryhmillä.

Yli 60-vuotiaista myönteisen päätöksen sai noin 80 prosenttia hakijoista. Heillä työkykyä arvioidaan suhteessa omaan, viimeisimpään työhön, kun taas nuoremmilla työkykyä arvioidaan kaikkiin niihin töihin, joita heiltä voidaan kohtuudella edellyttää.

Mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspoissaolot ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi, erityisesti nuorilla aikuisilla. Tästä huolimatta alle 35-vuotiaille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt vuodesta 2019 lähtien, vaikka samaan aikaan on koettu suuria globaaleja kriisejä, kuten koronapandemia ja sodat. Kun tarkastellaan kehitystä pidemmällä aikavälillä 2010-luvun alusta lähtien, työkyvyttömyyseläkkeiden alkaminen alle 35-vuotiailla on kuitenkin hieman lisääntynyt.

Alle 35-vuotiaille työkyvyttömyyseläke myönnettiin Ilmarisessa 80-prosenttisesti mielenterveyssyistä. Noin puolet alle 35-vuotiaiden hakemuksista hylättiin. Yleisin hylkäyksen syy oli, että sairauden katsottiin olevan liian lievä täyttääkseen työeläkelain asettamat vaatimukset.

Ilmarisen vuonna 2025 valmistuneen Nuorten työkyky -tutkimuksen mukaan suurin työkyvyttömyysriski on työelämästä sivussa olevilla nuorilla. Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan neljä viidestä alle 35-vuotiaasta hakijasta ei ollut eläkkeenhakuhetkellä töissä vaan työttömänä, opiskelijana tai muuten työelämän ulkopuolella.

– Nuorten mielenterveydenongelmien syynä ei näyttäisi olevan työelämästä putoaminen työkuormituksen ja työhön liittyvien haasteiden takia, vaan työllistymisen ja työelämään kiinnittymisen vaikeudet. Koulutuspolut, työttömyys, huoli toimeentulosta ja syrjäytyminen kietoutuvat vahvasti tähän ilmiöön. Nuorten työkyvyn tukeminen on erityisen tärkeää siirtymävaiheessa opintojen ja työelämän välillä, Halonen toteaa.

Mielenterveysongelmia kaikilla toimialoilla saman verran

Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on usein liitetty asiantuntijatyöhön, mutta fyysisen työn tekijät kärsivät yhtä lailla mielenterveyden häiriöistä. Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on yhtä yleistä fyysisesti raskailla aloilla kuin toimistotyössä – noin 0,5 promillea eli yksi henkilö 2 000 palkansaajasta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden syistä toimialasta riippumatta.

– Asiantuntija-aloilla mielenterveyden ongelmien suuri osuus johtuu muiden sairauksien vähäisyydestä, ei mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä, Halonen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)