Koulujen oppimateriaaleihin viime vuonna käytetty summa on pitkälti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kokonaismarkkina kasvoi vain puoli prosenttia. Kustannusyhdistyksen oppimateriaalitilaston mukaan peruskouluun hankittiin oppimateriaalia 80,4 miljoonalla eurolla ja toiselle asteelle 37,7 miljoonalla eurolla.

Aiempaa enemmän ostettiin painettuja kirjoja yläkouluun sekä digitaalista aineistoa lukioon. Alakoulun oppimateriaalien myynti sen sijaan laski lähes prosentin.

Ala- ja yläkouluissa selkeästi yleisin työväline on painettu oppikirja. Digitaalisen oppimateriaalin osuus ala- ja yläkoulun oppimateriaalista on noin 15 prosenttia ja osuus on kääntynyt hienoiseen laskuun aiemmista vuosista.

Erityisesti yläkouluihin hankittiin aiempaa enemmän painettuja oppimateriaaleja. Niiden hankinnat kasvoivat lähes viisi prosenttia edellisvuodesta. Lukioissa digitaalisen materiaalin osuus kasvaa edelleen ja on nyt noin 88 prosenttia.

– Kuntavaalien yhteydessä käytiin laajaa kansalaiskeskustelua oppimateriaalien tarpeesta. Tämä ei ainakaan vielä näy kuntien kasvaneena panostuksena, toteaa Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho tiedotteessa.

– Joissain kunnissa oppilailla on käytössään laadukkaat välineet, toisaalla toimitaan monistenippujen kanssa ja opettajien aikaa kuluu materiaalien laatimiseen. Tämä on merkittävä yhdenvertaisuusongelma. Esimerkiksi Ruotsissa oppilaiden oikeus oppimateriaaliin on taattu laissa.

Kustannusyhdistyksen laskelman mukaan noin 210 euroa oppilasta kohti riittäisi asiallisten materiaalien hankintaan peruskoululaisille. Tämän hetken keskimääräinen panostus on 145 euroa, ja kuntakohtainen vaihtelu on suurta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)