Pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut 50 000 euroa enemmän kuin muualla maassa asuvien varallisuus sitten vuoden 2016. Pääkaupunkiseudulle keskittynyt rahoitusvarallisuus kasvattaa eroa, vaikka asuntojen hinnat laskevat koko maassa.

Suomalaisten varallisuus tuotti heikosti viime vuonna, paljastaa LähiTapiolan Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaron laatima indeksi seuraa, miten suomalaisten omien asuntojen sekä rahoitusvarallisuuden eli talletusten, rahastojen ja pörssiosakkeiden arvo on muuttunut vuodesta 2016. Nämä varallisuuserät muodostavat noin kaksi kolmasosaa kotitalouksien varallisuudesta.

– Asuntojen hinnat laskivat edelleen, mutta kotitalouksien omistamat rahastot ja osakkeet tuottivat todella hyvin. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden arvo nousi jopa 14 prosenttia viime vuonna. Suomalaisilla on kuitenkin niin paljon enemmän rahaa kiinni asunnoissa kuin rahoitusvarallisuudessa, että kokonaisuutena vuosi jäi nollan tuntumiin. Reaalisesti, eli rahan ostovoiman heikkeneminen huomioituna, kotitalouksien varallisuuden arvo on laskenut jopa 20 prosenttia vuoden 2021 huipusta, Nummiaro arvioi tiedotteessa.

Tilastokeskuksen varallisuustilaston mukaan kotitalouksien varallisuus on suurin pääkaupunkiseudulla. Nummiaron laskema indeksi paljastaa, että pääkaupunkiseudun ja muun maan välinen varallisuusero kasvoi viime vuonna. Pääkaupunkiseutulaisten asunnot, talletukset, rahastot ja pörssiosakkeet ovat tuottaneet jo 50 000 euroa enemmän kuin muualla maassa asuvien varallisuus.

– Asuntojen hinnat ovat laskeneet myös pääkaupunkiseudulla, mutta rahoitusvarallisuus kasvattaa eroa muuhun maahan. Pääkaupunkiseudun kotitalouksilla on selvästi enemmän rahoitusvarallisuutta kuin muualla maassa asuvilla. Koska osakkeista ja rahastoista sai viime vuonna hyvää tuottoa, pääkaupunkiseutulaisten verrattain suuri rahoitusvarallisuus kasvoi euroissa enemmän kuin kotitalouksien rahoitusvarallisuus muualla maassa, jossa sitä on vähemmän, Nummiaro selventää.

Pääkaupunkiseutu on varallisuuden tuottoindeksin alueista ainoa, jolla asuntojen arvo on noussut viimeisen yhdeksän vuoden aikana – keskimäärin 5 100 euroa per kotitalous. Muualla Suomessa se on laskenut: Pohjois-Suomessa 10 000 euroa, Etelä-Suomessa 10 600 euroa, Länsi-Suomessa 18 700 euroa ja Itä-Suomessa 31 700 euroa.

– Päivitimme indeksiä edellisen kerran syyskuussa, ja siihen nähden erot ovat aika suuria. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa laajemmin asuntojen arvo on laskenut sittemmin noin 4 000 euroa per kotitalous – muualla maassa 2 000–3 000 euroa. Asuntohinnat jatkoivat laskuaan tammikuussa, eli lunta tulee tupaan vieläkin. Pohja tuntuu pitävän vain Pohjois-Suomessa – siellä hinnat eivät ole enää merkittävästi laskeneet, pääekonomisti pohtii.

Rahoitusvarallisuus on tuottanut koko maassa: pääkaupunkiseudulla keskimäärin 38 200 euroa per kotitalous sitten vuoden 2016. Etelä-Suomessa tuottoa on kertynyt 24 500 euroa, Länsi-Suomessa 14 500 euroa, Pohjois-Suomessa 8 200 euroa ja Itä-Suomessa 6 500 euroa per kotitalous.

– Pääkaupunkiseutulaisten rahoitusvarallisuus on tuottanut jopa 10 000 euroa per kotitalous syyskuun tilastopäivityksen jälkeen. Myös muualla maassa tuottoa on tullut 1 500–6 300 euroa per kotitalous, Nummiaro kertoo.

Tilastokeskuksen uusimman varallisuustilaston mukaan 45 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Kun tähän lisätään kakkoskodit, sijoitusasunnot ja vapaa-ajan asunnot, nousee kiinteistövarallisuuden osuus yli 60 prosenttiin.

– Pelkkien asuntohintojen perusteella voisi päätellä, että kotitaloudet köyhtyvät yhä. Kokonaisvarallisuuden näkökulmasta tilanne on kuitenkin parempi kuin ensisilmäyksellä näyttää. Rahoitusvarallisuuden hyvät tuotot ovat pitkälti paikanneet asuntohintojen laskun, ja reaalisesti tilanne on pysynyt vakaana, kun kuluttajahinnat ovat olleet lähes paikoillaan. On myös syytä muistaa, että indeksi ei huomioi viime vuosina lisääntynyttä säästämistä ja sijoittamista eikä niistä syntyneitä tuottoja. Kotitaloudet ovat ohjanneet palkankorotusten myötä parantunutta ostovoimaa aiempaa enemmän talletuksiin, rahastoihin ja osakkeisiin, joten monen todellinen varallisuuskehitys voi olla indeksin antamaa kuvaa valoisampi. Myös asuntokauppa käy vilkkaammin, mutta kauppamäärät eivät ole vielä tasolla, jolla asuntojen hinnat nousisivat. Sitten kun käänne koittaa, kääntyy myös kotitalouksien kokonaisvarallisuus selvään nousuun, Nummiaro arvioi.

Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa arvonmuutosten vaikutusta kotitalouksien varallisuuteen. Indeksi ei sisällä säästämisen, sijoitustransaktioiden tai asuntojen rakentamisen vaikutusta varallisuuden määrään. Indeksi ei sisällä kotitalouksien velkoja.

Indeksi koostuu kotitalouksien omista asunnoista, talletuksista, rahastoista ja pörssiosakkeista. Näiden neljän varallisuuserän painot on määritetty Tilastokeskuksen Kotitalouksien Varallisuus 2016 -tutkimuksen perusteella. Indeksi on markkina-arvoperusteinen.

Asunnoista indeksi huomioi vain hintatuoton, sillä vuokratuottoa vastaava osuus kulutetaan itse asumalla. Talletusten tuotto lasketaan Suomen Pankin talletuskorkotilastoista. Pörssisijoitusten tuotto arvioidaan kokonaistuottoindeksien perusteella. Rahastojen tuotto arvioidaan Suomen Pankin rahastotilastoista.

Kun indeksi esitetään aikasarjana vuodesta 2016, varallisuuserien painojen annetaan muuttua tuottojen mukaan. Aikasarjana vuodesta 2010 esitettäessä indeksin painot tasapainotetaan uudelleen vuosineljänneksittäin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)