Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita viime vuonna. Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Aurasta, Laitilasta ja Somerolta. Auralaiset ylsivät lahjoituksillaan valtakunnallisesti kärkikymmenikköön, lahjoitusvaatteita kertyi 4,2 kiloa asukasta kohti. Määrällisesti eniten lahjoitettiin Turussa, lähes 383 000 kiloa vaatteita.

Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä kasvoi reilut 100 000 kiloa edellisvuoteen verrattuna (+1 %). Lahjoituksia kertyi 2,2 kiloa jokaista suomalaista kohti.

– Luonnonvaroja säästyy, kun mahdollisimman moni käyttökelpoinen vaate onnistutaan saamaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Näin vähennetään uusien tekstiilien valmistus- ja ostotarvetta. On hienoa, että niin moni on tuonut itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet kierrätettäväksi, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee tiedotteessa.

UFF jatkaa lahjoitettujen, käyttökelpoisten vaatteiden elinkaarta mahdollisemman pitkäksi. Vaatelahjoituksista saaduilla tuotoilla säätiö tuki kaikkiaan 38 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa vuonna 2025. Hankkeet keskittyivät erityisesti koulutukseen, ruokaturvaan, toimeentuloon ja lastenapuun. Vaatemyynnin tuotoilla katetaan myös vaatekeräyksen kulut, eikä yleishyödyllisen säätiön toimintaa tueta verovaroin.

Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Aurasta (4,2 kg/as), Laitilasta (3,8) ja Somerolta (3,7). Koko Suomen tilastossa Aura nappasi kahdeksannen sijan. Keskimäärin varsinaissuomalaiset lahjoittivat vaatteita 2,4 kiloa asukasta kohti eli hieman enemmän kuin mihin koko Suomen tasolla yllettiin.

Eniten vaatteita kerättiin Turussa, Salossa ja Kaarinassa. Turun vaatelahjoitusmäärä lähes 383 000 kiloa oli Suomen viidenneksi suurin. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa tuotiin UFF:n keräyslaatikoihin yli 1 168 000 kiloa vaatteita. Tämä oli kolmanneksi eniten Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Edellisvuoteen verrattuna vaatelahjoitukset lisääntyivät eniten Oripäässä (+16 %) ja Pyhärannassa (+14 %).

Vaatteiden keräysprosessissa kerätty tavara seulotaan ja lajitellaan. Kaikki käyttökelpoiset vaatteet ohjataan käytettäväksi uudelleen sellaisenaan. Käyttökelvottomat vaatteet erotellaan ja niiden materiaali ohjataan raaka-aineena hyödynnettäväksi aina kun mahdollista. Vain kokonaan käyttökelvoton materiaali päätyy energiapolttoon.

Uudelleenkäytön näkökulmasta merkittävä haaste on se, että edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen. Käyttökelpoisuuden arviointi voi joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että uudelleenkäyttö sellaisenaan kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin materiaalikierrätys tai polttaminen. Uudelleenkäytön tehostaminen edellyttää globaalia markkinaa, koska Suomessa ja Euroopassa käytettyjen vaatteiden kysyntä jää selvästi tarjontaa pienemmäksi.

Kehittyvissä maissa käytetyille vaatteille on paljon kysyntää. Ne tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon ultrapikamuodille ja työllistävät miljoonia ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen vuoden 2025 selvityksen mukaan vaatteen uudelleenkäyttö sellaisenaan on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, vaikka se edellyttää kuljetusta.

Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät:

1. Aura 4,2 kiloa per asukas

2. Laitila 3,8

3. Somero 3,7

4. Taivassalo 3,4

5. Kemiönsaari 3,3

6. Koski 3,1

7. Loimaa 3,0

8. Salo 3,0

9. Kaarina 3,0

10. Mynämäki 2,9

Top 10 koko Suomessa:

1. Polvijärvi 7,8 kiloa per asukas

2. Imatra 5,8

3. Multia 5,7

4. Varkaus 4,4

5. Iisalmi 4,3

6. Lieksa 4,3

7. Pieksämäki 4,3

8. Aura 4,2

9. Forssa 4,2

10. Parkano 4,1

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)