Varsinais-Suomen maatilojen suurimpia riskitekijöitä ovat sääolosuhderiskit, taloudellinen epävarmuus, henkilöriskit sekä infrastruktuuri- ja tietoturvariskit. Tämä selviää maatilayritysten varautumiskyselystä, jonka tulokset julkistettiin Kohtaa kumppani -tapahtumassa Laitilassa.

MTK-Varsinais-Suomi on teettänyt Varsinais-Suomen maatiloille kyselyn varautumisen nykytilasta. Kysely tehtiin osana Huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä -hanketta, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta. Hankepäällikkö Satu Paananen esitteli uunituoreita tuloksia torstaina 5. maaliskuuta Kohtaa kumppani -tapahtumassa Laitilassa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 286 tilaa. Vastauksia saatiin kattavasti eri puolilta maakuntaa ja kaikista eri tuotantosuunnista. Vastanneista 67 prosenttia oli viljatiloja, mikä vastaa hyvin Varsinais-Suomen maatalouden rakennetta.

Tärkeimmät tunnistetut riskit ovat viljelijöiden vastausten perusteella sääolosuhderiskit, taloudellinen epävarmuus, henkilöriskit, infrastruktuuririskit ja tietoturvariskit.

Sääolosuhteet nousivat selkeästi suurimmaksi riskiksi viljelijöiden vastauksissa.

– Viime vuosina on ollut hyvin poikkeuksellisia sääolosuhteita, mikä vaikuttaa suoraan sadon laatuun ja määrään sekä tautien ja tuholaisten leviämiseen, Paananen kommentoi.

Taloudellisella epävarmuudella on taas suora yhteys varautumiseen.

– Jos tila kannattaa heikosti, varautumiseen on vaikea keskittyä tai investoida. Se lisää tilojen haavoittuvuutta entisestään.

Henkilöriskit koetaan suuriksi erityisesti perheyrityksissä, joissa ei ole varajärjestelyjä. Päätoimisista viljelijöistä jopa 66 prosenttia tukeutuu poikkeustilanteissa pelkästään perheenjäseniin, joilla ei välttämättä ole edes pääsyä tukihakujärjestelmiin tai tilan hallintajärjestelmiin.

– Jos päätoimiselle viljelijälle tapahtuu jotain, monen tilan toiminnalta putoaa pohja, Paananen varoittaa.

Infrastruktuuririskit vaihtelevat tilakohtaisesti paljon. Esimerkiksi sähkön ja veden varajärjestelmät ovat eläintiloilla kunnossa jo eläinsuojelulain vuoksi. Kasvinviljelytiloilla taas varajärjestelmiä on heikosti.

– Ja vaikka varajärjestelmiä olisi olemassa, niiden käyttöä ei välttämättä ole harjoiteltu.

Tietoturvariskit kasvavat maatiloillakin koko ajan.

– Järjestelmiin hakkeroitumalla voidaan saada isoakin tuhoa aikaan. Moni käyttää maatilan pyörittämiseen samaa verkkoyhteyttä kuin kotona. Vahvaa tunnistautumista käyttää vain pieni osa tiloista, ja monilla on yhdet ja samat tunnukset kaikkiin järjestelmiin.

Kyselyn mukaan 40 prosenttia viljelijöistä kokee tilansa varastointikapasiteetin riittämättömäksi. Polttoaineita, voiteluaineita ja öljyjä sekä koneiden huoltotarvikkeita tiloilla on aika hyvin. Samoin lannoitteita ja siemeniä.

Suurimmat puutteet liittyvät veteen ja sähköön. Jopa 42 prosenttia tiloista ei ole varautunut vedenjakelun häiriöihin ja 40 prosenttia tiloista ei omista varavoimajärjestelmää.

Huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä -hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun. Kyselystä saadun uuden tiedon valossa on nyt helpompi suunnitella tulevia kehittämistoimia. Hankkeen tavoite on Varsinais-Suomen maatilayritysten huoltovarmuuden, riskien hallinnan ja muutosjoustavuuden kehittäminen. Tulossa on esimerkiksi varautumispelejä ja monenlaista koulutusta viljelijöiden toiveiden pohjalta.

Kyselyssä viljelijät toivoivat saavansa koulutusta, jossa simuloidaan käytännön kriisitilanteita, jotta tiloilla tiedetään, mitä minkäkin kriisin kohdalla käytännössä tulee tehdä.

– Lisäksi koulutusta toivottiin talouden suunnitteluun ja kannattavuuden parantamiseen sekä energia- ja vesihuollon varautumiseen, Paananen summaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)