Suomessa suunnitellaan suuria ratahankkeita. Länsirata on niistä pisimmällä mutta perässä tulevat Suomi-rata (Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen) ja itärata (Helsingistä Kouvolan ja Joensuun kautta Kuopioon).

Mutta ei tässä vielä kaikki. Ajatushautomo Agendan julkaisemassa raportissa tohtorikoulutettava Theo Herold ehdottaa uutta länsirannikon rataa Turusta Uudenkaupungin, Rauman ja Porin kautta Vaasaan ja Kokkolaan sekä rautatietunnelia Helsingin ja Tallinnan välille.

Raportin tarkoituksena on luoda tiekarttaa tulevaisuuden infrastruktuurille Suomessa.

– Meidän pitää ryhtyä ajattelemaan hiukan isommin, viestitti Herold Turussa pidetyssä esittelytilaisuudessa ja viittasi 20–40 vuoden aikajänteeseen.

Ruotsissa panostetaan 12 vuoden aikana liikenneinfrastruktuuriin ja kunnossapitoon 70 miljardia euroa 12 vuoden aikana, Norjassa 120 miljardia euroa. Suomessa Liikenne 12 -suunnitelma antaa Väylävirastolle 25 miljardia euroa samassa ajassa.

– Meillä on tilaa infrastruktuuripolitiikalle, arvioi Herold.

Herold perustelee länsirannikon rataa sillä, että neljäsosa suomalaisista asuu sen vaikutusalueella, kolmasosa viennistä syntyy siellä ja radalla olisi suuri merkitys myös huoltovarmuuden kannalta. Kyky kuljettaa tavaroita ja ihmisiä paranisi.

Radan hintahaitari olisi raportin mukaan 3,2–4,3 miljardia euroa.

– Idea ei ole kovin uusi, vaan oikeastaan aika vanha, luonnehti kansanedustaja Sandra Bergqvist (r.) kommenttipuheenvuorossaan.

Bergqvist muistutti, että melko harva liikennehanke on taloudellisesti kannattava. Kyse on poliittisesta tahdosta ja valinnasta.

– Poliittisesti tällä on aika vähän mahdollisuuksia. Mikään näistä alueista (joiden läpi rata kulkisi) ei ole suurten puolueiden vahva linnake, lausui Bergqvist vaikka piti ideaa kannatettavana.

Bergqvist ilmoitti myös suhtautuvansa skeptisesti kustannusarvioon, sillä länsiradan hinta on samaa suuruusluokkaa, vaikka se on paljon lyhyempi.

Lasse Virtanen