Valinnanvapauskokeilu lisäsi yksityisen yleislääkärin käyttöä kaikissa tuloryhmissä loppuvuodesta. Tuloryhmien väliset erot palveluiden käytössä kuitenkin pysyivät ennallaan: suurituloisemmat käyttivät niitä selvästi enemmän kuin pienituloisemmat. Kokeilun palveluita käytettiin eniten Helsingissä ja muissa kaupungeissa, selvästi vähemmän haja-asutusalueilla.

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilussa eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kelan tutkijoiden analyysin mukaan palvelua käyttivät syys-joulukuussa 2025 eniten hyvätuloiset ja Helsingissä asuvat.

Kokeiluun kuuluvan yleislääkärin vastaanotolla kävi syys–joulukuussa noin 4,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Eläkeikäisten käynnit yksityisen sektorin yleislääkäripalveluissa lähes kaksinkertaistuivat kokeilun käynnistyttyä, kun lasketaan myös muut kuin kokeiluun kuuluvat yksityiskäynnit.

Eläkeikäisten yksityisen sektorin yleislääkärikäyttö lisääntyi kaikissa tuloryhmissä valinnanvapauskokeilun myötä.

Valinnanvapauskokeilun käyttö on kuitenkin painottunut suurempituloisiin. Kun 65 vuotta täyttänyt väestö jaetaan yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen mukaan viiteen yhtä suureen ryhmään eli tuloviidenneksiin, ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 6,5 prosenttia kävi kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla, alimpaan viidennekseen kuuluvista vain 2,4 prosenttia.

Eläkeikäisten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla oli viime vuonna tuloja ennen veroja vähintään vajaat 41 000 euroa vuodessa, ja ryhmässä mediaanitulo oli reilut 4 500 euroa kuukaudessa. Eläkeikäisten alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla tulot olivat enintään reilut 17 000 euroa vuodessa, ja ryhmässä mediaanitulo oli reilut 1 200 euroa kuukaudessa.

Tuloryhmien väliset erot eivät ole juuri muuttuneet. Suurituloisimpaan viidennekseen kuuluvat käyttivät syys-joulukuussa 2025 yksityisiä yleislääkäripalveluita 2,7 kertaa niin paljon kuin pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvat. Samalla ajanjaksolla vuonna 2024 suurituloisin viidennes käytti yksityisiä yleislääkäripalveluita 2,8 kertaa niin paljon kuin pienituloisin viidennes.

– Toistaiseksi valinnanvapauskokeilu ei näytä kaventaneen tuloryhmien eroja eläkeikäisten yksityislääkäripalveluissa juuri lainkaan. Mitä suurempituloisesta ryhmästä on kyse, sitä enemmän he käyttävät yksityisiä yleislääkäripalveluita, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard tiedotteessa.

Valinnanvapauskokeilun käyttö oli loppuvuodesta yleisintä Helsingissä, jossa kuusi prosenttia eläkeikäisistä kävi kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla. Muissa kaupungeissa osuus oli viisi prosenttia, taajamakunnissa 2,4 prosenttia ja maaseudulla 1,9 prosenttia.

Kokeiluun osallistuminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisista 4,4 prosenttia hyödynsi palvelua, miehistä 3,7 prosenttia. Kokeilua käyttivät myös enemmän nuoremmat kuin vanhemmat eläkeikäiset ryhmät.

– Valinnanvapauskokeilua hyödynsivät viime vuonna muita enemmän hyvin toimeen tulevat, alle 75-vuotiaat, helsinkiläiset ja naiset, summaa Moustgaard.

Valinnanvapauskokeilun ensimmäisten neljän kuukauden aikana toteutuneista kokeiluun kuuluvista yleislääkärikäynneistä maksettiin korvauksia 4,7 miljoonaa euroa sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista 700 000 euroa. Suurin osa kokeiluun budjetoidusta 29 miljoonasta eurosta jäi käyttämättä.

Eläkeikäisille maksettiin syys–joulukuussa yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa euroa korvauksia käynneistä yksityisellä yleislääkärillä, kun huomioidaan myös muut kuin kokeiluun kuuluvat käynnit. Summa on yli kolme kertaa niin suuri kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 2 miljoonaa euroa.

Kasvaneista lääkärin vastaanottokorvausmenoista kolmasosa (31 %) kohdentui suurituloisimpaan viidennekseen ja kahdeksasosa (12 %) pienituloisimpaan viidennekseen.

– Eniten korvauksia kohdentui suurituloisimpaan ryhmään, koska he käyttivät palvelua eniten. Käyntikohtaiset korvaukset olivat keskimäärin samansuuruisia kaikissa tuloryhmissä, Moustgaard selventää.

Valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa, ja sen tavoitteena on ollut muun muassa parantaa hoitoon pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Kokeilun alkuvaiheessa erot tuloryhmien välillä eivät näytä kaventuneen.

– Ainakaan ensimmäisinä kuukausinaan kokeilu ei näytä saavuttaneen yhdenvertaisuustavoitettaan. Voi olla, että kokeilun alkuvaiheessa palveluihin hakeutuvat aktiivisimmin ne henkilöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityisiä palveluja ja erot tasautuvat vähitellen, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.

Kelan ja THL:n jatkotutkimuksissa selvitetään myös kokeilun vaikutuksia hoitoon pääsyyn, tiedon saavutettavuuteen eri väestöryhmissä sekä siihen, korvasivatko yksityiskäynnit mahdollisesti käyntejä julkisella sektorilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)