Monet mieltävät sodan ja turvallisuuspolitiikan asioiksi, jotka ovat kaukana omasta arjesta ja jotka kuuluvat ainoastaan poliittisille päättäjille ja sotilasasiantuntijoille. Maailman turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin myös kansalaisten käsityksiin puolustuksesta, sotilasyhteistyöstä ja kansainvälisistä liittoumista. Mutta kun uhkan koetaan olevan lähempänä, arvioimme aiempia käsityksiämme uudelleen.

Miten kansalaisten turvallisuuspoliittiset asenteet muotoutuvat geopoliittisesti epävarmoina aikoina? Tämä kysymys on keskiössä Åbo Akademin tutkija Albert Weckmanin valtiotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa, jossa hän selvittää, miten yleinen mielipide Suomessa on muuttunut sodan varjossa.

Väitöskirja keskittyy kolmeen kysymykseen: tukeen Natolle, halukkuuteen puolustaa omaa maata ja halukkuuteen tukea liittolaisia sotilaallisesti, jos heitä vastaan hyökätään. Työ perustuu monivuotisiin Suomessa toteutettuihin kyselytutkimuksiin.

Vaikka turvallisuuspolitiikkaa tutkitaan laajasti, tiedämme edelleen suhteellisen vähän siitä, mikä tosiasiassa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin erityisesti muissa kuin suurissa länsimaisissa sotilasmahdeissa, kuten pienemmissä eurooppalaisissa demokratioissa. Aiempi tutkimus on perustunut pitkälti amerikkalaisiin tietoihin, eikä siinä juurikaan ole otettu huomioon erilaisten kansallisten olosuhteiden ja alueellisten uhkien vaikutusta. Kun lähtökohdaksi otettiin Suomi, pieni demokratia, jonka puolustusjärjestelmä perustuu asevelvollisuuteen ja jolla on pitkä sotilaallisen liittoutumattomuuden perinne ja pitkä maaraja Venäjän kanssa, Weckmanin väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia.

Weckmanin tutkimus osoittaa, että suomalaisten tuki Natolle on vahvasti sidoksissa koettuun uhkaan. Suhteellisen vakauden aikana suomalaisten suhtautuminen Natoon oli pitkään varovaista ja jakautunutta. Kun Venäjä vuonna 2022 hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan, suhtautuminen muuttui nopeasti, kun uhka koettiin akuutiksi ja konkreettiseksi.

Tutkimus osoittaa myös, että aineelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi maanpuolustushalukkuuteen. Ne, joilla on enemmän menetettävää, kuten asunto, kesämökki tai muuta omaisuutta, ovat usein valmiimpia puolustamaan maataan, etenkin kun ympäröivä maailma tuntuu epävarmalta. Tutkimus osoittaa myös, että ne suomalaiset, jotka tuntevat vahvaa yhteenkuuluvuutta Eurooppaan, kannattavat muita useammin sotilaallista tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneille Nato-liittolaisille. Tämä kertoo, että koetulla identiteetillä ja solidaarisuudella on tärkeä merkitys yhteisen puolustuksen kannalta.

– Suomalaisten näkemyksiä puolustuksesta ja turvallisuudesta ei muovaa vain se, mitä poliitikot ja tiedotusvälineet sanovat. Mielipiteeseen vaikuttavat merkittävästi omat kokemukset, se, mitä menetettävää on, identiteetti ja yhteenkuuluvuus sekä uhkan koettu vakavuus. Kun moni on samaa mieltä näistä näkemyksistä, he voivat asettaa rajat sille, mikä on poliittisesti mahdollista, sekä joissakin tapauksissa viedä myös turvallisuuspoliittisia päätöksiä uuteen suuntaan, Weckman selittää tiedotteessa.

Weckmanin mukaan tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää poliittisten päättäjien on ottaa yleinen mielipide huomioon puolustusstrategioita laatiessaan. Lisääntyvän poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen epävarmuuden maailmassa kansan tuki on ratkaisevan tärkeää turvallisuuspolitiikan toimivuudelle ja kestävyydelle ajan mittaan.

Albert Weckmanin väitöskirja Public Opinion in the Shadow of War: Attitudes on National Security in a Small Democratic State tarkastettiin 13. toukokuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)