Suomen luonnossa on runsaasti kasvilajeja, jotka ovat kulkeutuneet tänne ihmisen mukana esihistoriallisella ajalla tai keskiajalla. Uutuusteos esittelee kulttuurihistoriallisesti merkittävät suomalaiset kasvilajit.

Uusi teos Muinaistulokkaat Suomen kasvistossa – Opas vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin esittelee keskeiset kulttuurihistoriallisesti merkittävät kasvilajit ja opastaa niiden tunnistamiseen. Teos avaa, millaisia yhteyksiä kasvilajeilla on ihmisen menneisyydestä kertoviin jälkiin, kuten erilaisiin muinaisjäännöksiin.

Kirja tarjoaa ensimmäistä kertaa yleistajuisen kokonaiskatsauksen Suomen muinaistulokkaisiin eli arkeofyytteihin – kasvilajeihin, jotka ovat levinneet maahamme ihmisen toiminnan seurauksena vuosisatoja tai jopa vuosituhansia sitten. Nämä arkeologiset indikaattorikasvit yhdistävät ainutlaatuisella tavalla luonnon- ja kulttuurihistorian.

– Muinaistulokaskasvit ovat eläviä jälkiä ihmisen historiasta. Ne kertovat asutuksesta, kaupankäynnistä, viljelystä ja ihmisten liikkumisesta tavalla, johon kirjalliset lähteet eivät välttämättä yllä, sanoo teoksen kirjoittaja, Turun yliopiston kasvisystematiikan ja -ekologian dosentti Terttu Lempiäinen tiedotteessa.

Teoksessa esitellään yli 50 keskeistä kasvilajia, joiden esiintyminen voi paljastaa alueelta esimerkiksi vanhan asuinpaikan, kulkureitin tai kalmiston. Kasvien tuntomerkkien ja tunnistamisen lisäksi kirjassa tarkastellaan niiden alkuperää, käyttöhistoriaa sekä nykyistä asemaa Suomen luonnossa ja kulttuurimaisemassa.

– Monet muinaistulokkaat ovat nykyisin niin tuttu osa ympäristöämme, ettei niiden poikkeuksellista historiaa tule ajatelleeksi. Jokaisella lajilla on kuitenkin oma tarinansa siitä, miten se on saapunut Suomeen ja vakiintunut osaksi paikallista kasvistoa, Lempiäinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)