Turun yliopiston Punkkilive-palveluun on kirjattu kuluvan vuoden aikana jo 187 351 punkkihavaintoa, mikä on yli 30 prosenttia enemmän kuin koko viime vuoden aikana yhteensä. Punkkien yleistymisen taustalla arvioidaan olevan ilmaston lämpeneminen, joka pidentää niiden aktiivista kautta ja mahdollistaa uusille alueille leviämisen.

Puutiaisten aktiivisuus vilkastuu Suomessa usein uudelleen loppukesästä helteisemmän kauden hellittäessä. Rokotepalvelu muistuttaa, että TBE-rokotuksen aloittaminen ja rokotesarjan tehostaminen kannattaa, vaikka kesä on jo pitkällä. Tarvittaessa rokotteen voi ottaa myös nopeutetulla aikataululla.

Punkkilive-palvelun mukaan tämän vuoden 187 351 punkkihavainnoista lähes 40 000 havaintoa on tehty viimeisen 30 vuorokauden aikana. Viimeisen kuukauden aikana havaintoja on täten ilmoitettu keskimäärin yli 1 300 päivässä. Koko vuonna 2025 punkkihavaintoja tehtiin 138 436 ja vuonna 2024 62 500.

Valtaosassa Suomea yleisin punkkilaji on tavallinen puutiainen, jonka aktiivisuudessa nähdään usein kaksi huippua: ensimmäinen alkukesällä ja toinen loppukesästä. Kuumalla ja kuivalla säällä punkit vetäytyvät suojaan, mutta sateet ja kosteampi sää saavat ne jälleen liikkeelle. Loppukesän uutta aaltoa selittää myös puutiaisten elinkierto. Alkukesän vaikeammin havaittavat 1–2 millimetrin kokoiset nymfit ovat keskikesän aikana kehittyneet aikuisiksi puutiaisiksi, jotka lähtevät kesän loppupuolella etsimään uutta isäntää. Samalla ihmiset liikkuvat paljon metsissä marjastamassa ja sienestämässä, mikä kasvattaa altistumisriskiä punkkien levittämille taudeille, kuten puutiaisaivokuumeelle ja borrelioosille.

Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyy lisäksi taigapunkkia, jonka aktiivisuus painottuu enemmän alkukesään eikä loppukesän aktiivisuuden lisääntyminen ole yhtä voimakasta. Punkit aktivoituvat jo noin viiden asteen lämpötilassa, joten punkkikausi alkaa aikaisin keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn, leutoina talvina jopa joulukuulle.

TBE-viruksen esiintymisalueet ovat viime vuosina laajentuneet eri puolilla maata ilmaston muuttuessa punkeille yhä suotuisammaksi. Vielä 10–20 vuotta sitten tautiriski keskittyi pääasiassa Ahvenanmaalle ja rannikon saaristoon, mutta nykyisin eri puolilta Suomea löytyy jatkuvasti uusia TBE-riskialueita.

Myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on laajentanut kansallista TBE-rokotusohjelmaa lähes vuosittain uusille alueille. Tänä vuonna uusia riskialueita ovat muun muassa Helsingin Länsi-Herttoniemi, Kuopion Saarijärvi, Kirkkonummen Jorvas, Raaseporin saaristoalueita, Hangon Lappohja, Pyhäranta sekä Oulun Kaakkurin alue.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön puutiaisiin erikoistuneen tutkijatohtorin Jani Sormusen mukaan TBE-tapausten lisääntyminen on ollut erityisen nopeaan viime vuosina ja sama trendi näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa.

– Olosuhteet puutiaisille tuntuvat muuttuvan jatkuvasti suotuisammiksi, joten TBE-viruksen kierrolle otollisia alueita syntynee lisää. Lisäksi lumien nopea sulaminen ja lämpötilojen nousu keväisin voivat saada toukat ja nymfit liikkeelle yhä enenevissä määrin samaan aikaan, mikä tarjoaa virukselle paremmat mahdollisuudet vakiintua. Uskon, että puutiaisten määrät ja TBE-riskialueet lisääntyvät valitettavasti myös tulevaisuudessa, Sormunen arvioi tiedotteessa.

Vilkas punkkikausi jatkuu pitkälle syksyyn.

– Viime vuonna TBE-tapauksia todettiin eniten heinäkuussa ja tapausmäärät pysyivät korkeina pitkälle syksyyn. Koska rokotussuoja on tärkeä lähes ympäri vuoden, ei ole oikeaa tai väärää ajankohtaa aloittaa rokotussarjaa. Jos TBE-rokotukset aloittaa tässä vaiheessa kesää, niin hyvä vaihtoehto on nopeutettu rokotussarja, jossa toinen rokoteannos annetaan jo viikon kuluttua ensimmäisestä ja kolmas kaksi viikkoa toisesta. Näin saa rakennettua hyvän suojan puutiaisaivotulehdukselta vielä loppukesäksi ja noin vuoden ajaksi. Perussarjaa täydennetään vuoden päästä annettavalla ensimmäisellä tehosterokotuksella, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Rokotepalvelusta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)