Ruska ja puusta putoavat lehdet ovat aikuisille kaunis syksyinen näky ja suuri ilonaihe pihoilla lehtikasoissa leikkiville lapsille. Sateisella säällä lehdistä kuitenkin kehittyy kivetyille pihoille ja kaduille mustan jään kaltainen liukastumisvaara.

Ruotsin termi lövhalka kertoo liukastumisesta, suomen sana ”lehtikeli” ei kuulosta yhtä vaaralliselta. Maahan vesikelillä liimautuneiden lehtiröykkiöiden aiheuttama liukkaus on riski niin jalankulkijoille kuin kaksipyöräisillä välineillä liikkuville. Ensimmäiset yöpakkaset tekevät liukkauteen viimeisen silauksen.

Katuja ylitettäessä on todettu valkoisten suojatiemaalausten olevan liukkaampia kuin muu tien pinta. Kotipihalla voi olla metallisia kaivonkansia ja porrasritilöitä, jotka on syytä kiertää mustan jään kausina. Kädetkin tarvitaan tasapainon nopeaan korjaamiseen. Kädet taskussa tai kännykkä kädessä kulkeminen ei ole paras vaihtoehto.

Tasapainon hallinnasta tulee iän karttumisen myötä aina vain tärkeämpää. Lapsuudessa opittua motorista taitoa kannattaa treenata halki elämän, sitä tarvitaan muulloinkin kuin valmistautumisessa liukkaisiin keliolosuhteisiin. Tasapainoharjoittelua voi harrastaa osana arjen askareita. Itsensä voi haastaa seisomaan yhdellä jalalla. Ja kun se sujuu, vaikka sataan laskien, entä jos kääntelee päätään tai sulkee silmänsä?

Voi koettaa miten seisominen yhdellä jalalla sujuu vaikka tyynyn päällä. Ulos mennessä sileäpohjaiset lenkkarit saavat jäädä kenkätelineeseen, nastapohjakenkiäkin voi jo alkaa harkita.

Merja Marjamäki