Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto rikkoi jälleen ennätykset, mutta kustannusten kasvu suurensi tappioita
EY:n Liigaraportin toisen osan mukaan Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi kaudella 2025–26 ennätykselliseen 195,7 miljoonaan euroon. Nimellinen kasvu peittää kuitenkin alleen maltillisen pidemmän aikavälin reaalikasvun ja edelleen heikentyneen kannattavuuden: vertailukelpoinen inflaatiokorjattu liikevaihto on kasvanut vuodesta 2017 keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, kun liiketoiminnan kulut ovat samaan aikaan kasvaneet 2,9 prosenttia. Yhteenlaskettu liiketappio kasvoi 9,9 miljoonaan euroon, ja vain neljä 16 seurasta teki positiivisen liiketuloksen.
Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto rikkoi ennätyksen jo neljättä kautta peräkkäin. Kasvu hidastui kuitenkin noin kahteen prosenttiin edellisen kauden kaksinumeroisen kasvun jälkeen. Seurakohtaiset erot olivat suuria: Lukon, JYPin, KooKoon ja SaiPan liikevaihdot kasvoivat voimakkaimmin, kun taas suurimmat laskut nähtiin HIFK:llä ja Sportilla.
– Liikevaihtoa tarkasteltaessa onnistuneilla seuroilla myönteisen kehityksen taustalla on useita syitä. Seura on menestynyt urheilullisesti hyvin, joka on näkynyt lipputuloissa. Lisäksi varsinaisen jääkiekkoliiketoiminnan ulkopuolista tapahtumaliiketoimintaa on kehitetty, Joonas Juvonen, EY:n yritysjärjestelyjen partneri, sanoo tiedotteessa.
Liigan liikevaihto lähestyy 200 miljoonaa euroa, mutta ennätysluku ei yksin kerro kasvun laadusta.
– Kun inflaatio, joukkuemäärän muutos ja seurojen muuttuneet liiketoimintamallit huomioidaan, reaalinen vertailukelpoinen kasvu on ollut selvästi maltillisempaa: ilman Nokia Areenan vaikutusta Tampereen seuroihin kasvu on ollut noin 1,2 prosenttia vuodessa, mikä osoittaa Liigan toimivan Suomessa varsin kypsässä markkinassa, Juvonen jatkaa.
Liigan kasvu ei parantanut seurojen kannattavuutta. Liigajoukkueiden yhteenlaskettu liiketappio kasvoi 9,9 miljoonaan euroon edellisen kauden 6,2 miljoonasta eurosta. Koronan jälkeisillä neljällä kaudella Liigaseuroille on kertynyt yhteensä 29,1 miljoonaa euroa liiketappioita. Pidemmän aikavälin tarkastelussa inflaatiokorjatut liiketoiminnan kulut ovat kasvaneet keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa nopeammin kuin vertailukelpoinen liikevaihto.
– Kannattavuushaaste on rakenteellinen. Liigaseurojen tuotot syntyvät pääosin Suomessa ja määräytyvät paikallisesti Suomessa samaan aikaan kun pelaajista kilpaillaan kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi Ruotsin, Sveitsin, Saksan ja tietysti Pohjois-Amerikan seurojen kanssa. Paikallisen tulopotentiaalin ja kansainvälisen kilpailun muodostaman kustannusrakenteen välinen epäsuhta näkyy seurojen tuloksissa, Juvonen toteaa.
Kaudella 2025–26 positiiviseen liiketulokseen ylsi neljä seuraa. Neljän kauden keskimääräisessä tarkastelussa vain KalPa ja Ässät ovat yltäneet selvästi positiiviseen liiketulokseen, kun Kärppien ja KooKoon tulos on ollut käytännössä nollatasolla. Samalla seurojen omistusrakenteet ja tavoitteet eroavat: osassa seuroista vahva omistuspohja mahdollistaa tietoisesti tulotasoa suuremmat urheilulliset panostukset.
– Pitkän aikavälin luvut osoittavat, että kannattavasti operoiminen on Liigassa harvinaista, vaikka Liigan vahvan markkina-aseman pitäisi tarjota hyvät mahdollisuudet voitolliselle liiketoiminnalle. Samalla on tärkeää huomioida, etteivät kaikki seurat optimoi vuosittaista tulosta samalla tavalla. Vahva omistuspohja esimerkiksi Lukossa, TPS:ssä ja JYP:ssä on mahdollistanut liiketoiminnan tulotasoa suuremmat panostukset urheilulliseen menestykseen, Juvonen jatkaa.
KooKoo käänsi pitkän playoff-kevään tukemana liiketuloksensa 0,6 miljoonaa euroa voitolliseksi, ja Ässät ylsi 0,8 miljoonan euron liikevoittoon. Myös KalPa ja SaiPa yhdistivät vahvan urheilullisen menestyksen positiiviseen liiketulokseen. Toisaalta suurimmat liiketappiot kirjattiin Lukolla, Kärpillä, TPS:llä ja Ilveksellä, myös mestari Tappara teki tappiollisen tuloksen.
– Hyvä urheilullinen kausi tyypillisesti kasvattaa lipputuloja, kumppanimyyntiä ja muuta tapahtumaliiketoimintaa. Kestävä voitollinen liiketoiminta Liigassa edellyttää kuitenkin myös kustannusten hallintaa, jotka ovat sarjassa kroonisesti liian suuret tuottoihin nähden, Juvonen sanoo.
Pitkittynyt tappiollisuus näkyy seurojen taseissa. Liigaseurojen yhteenlaskettu oma pääoma oli viimeisimmissä tilinpäätöksissä noin 33 miljoonaa euroa. Tästä noin 27 miljoonaa euroa muodostui tarkastelujaksolla tehdyistä pääomituksista ja noin viisi miljoonaa euroa arvonkorotuksista.
– Liigajoukkeiden taseet näyttävät ensisilmäyksellä kohtuullisen vahvoilta, mutta lähes koko nykyisen oman pääoman taso selittyy vuosien aikana tehdyillä omistajien pääomituksilla ja arvonkorotuksilla. Pääomitukset ovat mahdollistaneet tappioiden kattamisen, mutta ne eivät ratkaise operatiivisen liiketoiminnan kannattavuushaastetta. Jos tappiot jatkuvat, toiminnan jatkaminen edellyttää myös jatkossa omistajien rahoitusta, mistä on nähty esimerkkinä viimeaikaiset rahoitukset TPS:ssä, Pelicansissa Sportissa ja Jukureissa, Juvonen kommentoi.
Vahva oma pääoma ja kassa mahdollistavat suuremman urheilullisen riskinoton ja helpottavat heikompien kausien kestämistä. Heikon taseen seuroilla yksittäisen kauden epäonnistuminen voi puolestaan kasvattaa nopeasti lisärahoituksen tarvetta.
– Superkauteen tehdyt investoinnit korostavat vielä enemmän seurojen erilaista taloudellista lähtötilannetta. Vahvan taseen seura pystyy kantamaan urheilulliseen menestykseen liittyvää epävarmuutta paremmin, kun taas heikommassa asemassa olevalle seuralle korkea kustannustaso yhdistettynä alemmalle sarjatasolle muodostaa erittäin haastavan kokonaisuuden, Juvonen jatkaa.
Uusi kaupallista potentiaalia lisäämään pyrkivä sarjarakenne, playoff-tuottojen uudistunut jakomalli ja kesällä 2027 avautuva vedonlyöntimarkkina voivat kasvattaa Liigan ja seurojen tulopohjaa, mutta ne eivät yksin ratkaise kannattavuusongelmaa.
– Liigan pitkän aikavälin ratkaiseva kysymys ei ole ainoastaan se, kuinka paljon liikevaihto kasvaa, vaan kuinka suuri osa kasvusta jää tulokseksi ja vahvistaa taseita. Tilanne ei muutu, jos uudet tulovirrat käytetään kokonaisuudessaan kustannustason kasvattamiseen, Juvonen tiivistää.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















