Valtakunnallisessa sinileväseurannassa sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta (vko 28) sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi.

Heinäkuun alun sateet ja viime päivien lämmin sää ovat monin paikoin suosineet sinilevien kasvua. Toisaalta ajoittaiset voimakkaat tuulet ovat voineet estää sinilevälauttojen muodostumista pitämällä sinilevän sekoittuneena vesimassaan.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesipaikoilta saatiin tällä viikolla 203 havaintoa. Sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta, mutta on ajankohdalle tavanomaista vähäisempi.

Runsaasti sinilevää havaittiin neljällä havaintopaikalla: Rokuanjärvellä Vaalassa, Savijärvellä Sipoossa, Kirkkojärvellä Naantalissa ja Haapajärvellä Lappeenrannassa.

Hieman sinilevää havaittiin 22 havaintopaikalla eri puolilla maata aina eteläiseen Lappiin asti. Erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei tehty.

Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikkopaikoilta saatiin tällä viikolla 55 havaintoa. Myös rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta, mutta jäi ajankohdalle tavanomaista vähäisemmäksi. Kuluvan kesän aiempiin viikkoihin verrattuna rannikkoalueilla on kuitenkin havaittu tällä viikolla enemmän sinilevää kuin kertaakaan aiemmin.

Runsaasti sinilevää havaittiin neljällä havaintopaikalla: Kotkan edustalla Suomenlahdella, Genbölen uimarannalla Kemiönsaaressa, Kärmäläisissä Naantalissa ja Hökbergissä Paraisilla.

Hieman sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren alueilla. Erittäin runsaita esiintymiä ei havaittu.

Sinilevätilanteen vertailu eri vuosien välillä on suuntaa antavaa, sillä havaintopaikkojen määrä ja sijainti ovat vaihdelleet vuosittain.

Virallisen seurannan lisäksi kansalaisten tekemät havainnot täydentävät sinilevätilanteen seurantaa. Tällä viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin 139 kansalaishavaintoa, joista 71:ssä havaittiin sinilevää.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistoon perustuvien sinileväbarometrien avulla. Barometrit kuvaavat sinilevän esiintymisen todennäköisyyttä Suomen lähimerialueilla ja mahdollistavat kuluvan vuoden tilanteen vertailun aiempiin vuosiin. Barometrit julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelussa kuudelta Suomen lähiavomerialueelta.

Heinäkuun alun pilvinen sää on vaikeuttanut sinilevien havaitsemista satelliittikuvista. Käytettävissä olevien havaintojen perusteella sinilevät näyttävät kuitenkin runsastuvan myös Selkämerellä.

Sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut vapaaehtoiset osallistuvat seurantaan aktiivisesti. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti.

Lupa- ja valvontavirasto tiedottaa sinilevätilanteesta kahden viikon välein kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin asti. Leväkatsaukset löytyvät myös Lupa- ja valvontaviraston verkkopalvelusta.

Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina. Rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsaana esiintyessään sinilevä muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle vihertäviä tai kellertäviä lauttoja ja kasaantuu rantaveteen.

Sinilevää voi tunnistaa myös yksinkertaisilla testeillä. Tikulla kokeiltaessa sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä. Vesiastiassa sinilevät nousevat usein pintaan noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)