Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan. Tänä vuonna Kuu ei haittaa tähdenlentojen näkymistä. Parasta havaintoaikaa ovat yöt 10.–14. elokuuta ja aivan erityisesti torstain aamuyö 13. elokuuta.

Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella. Perseidit ovat kuitenkin mukavimpia havaita: yöt ovat edelleen lämpimiä, eikä pilvisyys haittaa niin usein kuin talvikuukausina.

Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan 17. heinäkuuta alkaen aina 24. elokuuta saakka, mutta valtaosa tähdenlennoista nähdään 10.–14. elokuuta. Kaikkein runsaimmin perseidejä näkyy torstaina aamuyöllä 13. elokuuta, jolloin tunnin aikana voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 parveen kuuluvaa tähdenlentoa. Koko edeltävä viikko ja seuraavat yöt sopivat kuitenkin hyvin tähdenlentojen katsomiseen.

Kuu on Auringon suunnalla, eikä siksi häiritse loisteellaan himmeimpienkään tähdenlentojen näkymistä. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Osa perseidien meteoreista on melko kirkkaita. Niistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot iskeytyvät ilmakehään tyypillisesti noin 60 kilometrin sekuntinopeudella.

Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makoillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.

Perseidit näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on elokuussa taivaalla korkeimmillaan aamuyöllä, ja siksi perseidejä näkyy eniten juuri siihen aikaan. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön. Tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.

Tähdenlennot ovat pyrstötähtien lapsia

Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata avaruudessa kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa murusista voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.

Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä 109/P Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen. On arvioitu, että törmätessään Maahan sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Samaan aikaan perseidien kanssa on aktiivisena myös kourallinen niukempia tähdenlentoparvia, kuten eteläiset delta-akvaridit, kappa-cygnidit ja aurigidit. Näiden parvien tähdenlentoja voi nähdä muutaman kappaleen tunnissa. Ne voi erottaa siitä, että ne näyttävät tulevan taivaalta eri suunnasta kuin perseidit. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)