– Asuntokauppoja solmittiin heinäkuussa 13,5 prosenttia viime vuotta vähemmän. Kauppamäärät notkahtivat maaliskuun jälkeen Hormuzinsalmen kriisin jälkeen, kun korot nousivat selvästi”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Kuluttajien luottamus isoihin hankintoihin on ollut haurasta vuodesta 2022 eteenpäin. Kulunut heinäkuu oli kuitenkin asuntokaupassa lukumääräisesti vuoden toiseksi vilkkain asuntokaupan kuukausi, joten suunta on kasvua kohti.

– Perinteinen asuntomarkkina-analyytikkojen viisaus on, että Helsinki näyttää suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoille. Helsingissä käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin lähes yhtä vilkkaasti kuin viime vuoden heinäkuussa, Viljamaa sanoo.

– Suomen talous on kasvanut reippaasti alkuvuoden aikana. Hyviä uutisia tulee taloudesta jatkuvalla syötöllä. Rakentamisalallakin tulevaisuudennäkymät ovat hyvin valoisat. Investointeja tehdään ja vienti on erinomaisella tasolla. Sekä Suomen taloudessa että asuntomarkkinoilla elämme käännekohtaa.

Ehkä hieman yllättävästi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa asuntojen myyntiajat lyhentyivät alle sataan päivään.

– Maakuntatasolla myyntiajat ovat heinäkuussa viimeksi olleet Suomessa alle 100 päivän keskimääräisesti vuonna 2023. Tuolloin myyntiaika oli alle sata päivää Varsinais-Suomessa. Ennen kuin hinnoissa voi tapahtua selkeämpää nousua, on myyntiaikojen lyhennyttävä vielä muuallakin Suomessa selvästi. Myyntiaika venyy, mikäli asunto on hinnoiteltu liian kalliiksi, toteaa Viljamaa.

Asuntojen hintakehitys on ollut laskevaa trendiä jo noin neljä vuotta.

– Kun asuntojen hintakehitystä seurataan, viitataan tyypillisesti vuoden takaisiin lukuihin. Kiinnostavaa kuluttajien osalta on kuitenkin ymmärtää, että asuntojen hinnat ovat esimerkiksi kymmenen suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen kohdalla nousseet vuoden alusta pääkaupunkiseutua ja Tamperetta lukuun ottamatta. Näillä Suomen kahdella suurimmalla kaupunkiseudullakin asuntojen hinnat ovat tasaantuneet, Viljamaa huomioi.

– Asunnon markkinahinta on se hinta, josta sekä myyjä että ostaja ovat samaa mieltä. Erityisen paljon asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat laskeneet 2019–2021 valmistuneissa pienissä kerrostaloyksiöissä, jotka sijaitsevat valinnaisella vuokratontilla tai vuokratontilla. Hinta on saattanut laskea jopa 30 prosenttia myyntihinnasta. Nuo asunnot painavat hintaindeksejä alaspäin, mutta tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille ja sijoitusasuntoa etsiville.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliittoon tulee paljon viestiä siitä, että pankista ei myönnetä lainaa.

– Se johtuu osittain asuntojen hintakehityksestä. Erityisen paljon ovat laskeneet muun muassa perinteisten teollisuuspaikkakuntien asuntojen hinnat.

Kun omalla tontilla olevan omakotitalon mediaanihinta vuonna 2015 Imatralla oli 82 000 euroa, vastaavasti viime vuonna se oli enää 40 000 euroa. Varkaudessa kehitys oli vastaavana ajankohtana 82 000 eurosta 61 500 euroon ja Jämsässä 85 500 eurosta 50 000 euroon.

– Kymmenen vuoden hintakehitys kertoo synkkää tarinaa metsäteollisuuden isosta rakennemuutoksesta, Suomen ikärakenteen vaikutuksesta alueiden eriytymiseen ja asuntokannan yleisestä kehityksestä näissä seutukaupungeissa, Viljamaa näkee.

Hyvinvointialueuudistus on saattanut myös entisestään kiihdyttää eriytymistä, kun maakuntien keskuskaupunkeihin on siirretty toimintoja. Esimerkiksi Kajaanissa ja Joensuussa vastaavien omakotitalojen hinnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet.

– Omakotitalojen hintakehitys on näissä väestöä menettävissä kaupungeissa niin haastava, että vastuullisen pankin on käytännössä mahdotonta myöntää tällaiseen kohteeseen asuntolainaa, vaikka potentiaalinen ostaja kohteelle olisikin. Tämä on iso yhteiskunnallinen haaste, joka vain muuttuu haastavammaksi, kun mennään kohti 2030-lukua.

Viljamaa arvioi, että alueiden eriytyminen voimistuu ja kasvavien kaupunkiseutujen asuntojen hinnat kääntyvät nousuun.

– Tämä tapahtuu todennäköisesti nopeammin kuin myöhemmin. Vuodet 2025–26 ovat kymmenen vuoden päästä sellaisia vuosia, jota pidetään poikkeuksellisen hyvinä vuosina asuntokauppojen tekemiseen.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin heinäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 271 käytettyjen asuntojen kauppaa (-13,5 % ed. vuosi) ja 98 uudisasunnon myyntiä (-18,3 %) eli yhteensä 4 369 (-13,7 %) asuntokauppaa.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla 1,9 prosenttia ja nousivat 2,5 prosenttia muissa isoissa kaupungeissa kesäkuuhun verrattuna.

Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos kesäkuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiajan pidentyminen 20 päivällä (123 päivään).

Heinäkuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 271 käytettyjen asuntojen kauppaa (-13,5 % ed. vuosi, -10,3 % 5 vuoden keskiarvosta) ja 98 uudisasunnon myyntiä (-18,3 %, -66,3 % 5 v. ka), eli yhteensä 4 369 asuntokauppaa (-13,7 %, -13,5 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 541 loma-asuntoa, 112 tonttia, sekä 243 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Heinäkuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 265, mikä on -13,3 prosenttia vuoden 2025 heinäkuun tasosta ja -13,8 prosenttia viiden vuoden keskiarvosta.

Heinäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 096 (-8,4 % vrt. heinäkuu 2025) sijaitsi kerrostaloissa, ja 1 050 (-15,6 % vrt. ed. vuosi) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 125 (-20,0 %). Uusista asunnoista 48 oli kerrostaloja (-35,1 %), 35 rivitaloja (6,1 %) ja 15 omakotitaloja (15,4 %).

Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä 985 käytettyä asuntoa (-6,1 % vrt. ed. vuosi). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 272 (-15,8 %). Muualla Suomessa tehtiin 3 014 käytettyjen asuntojen kauppaa (-15,5 %). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen käytettyjen asuntojen kauppamäärästä oli 23,1 prosenttia, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,4 prosenttia ja muun Suomen 70,6 prosenttia.

Käytettyjä asuntoja suurimmista kaupungeista myytiin eniten heinäkuussa Helsingissä (583, -1,7 % ed. vuosi), Tampereella (280, -15,2 %) ja Espoossa (238, -11,9 %).

Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin heinäkuussa Uudellamaalla (1 407, -9,6 % ed. vuosi), Pirkanmaalla (502, -16,9 %) ja Varsinais-Suomessa (377, -24,0 %). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta, -24,0 prosenttia, edellisvuoteen nähden oli edellä mainitussa Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla (-23,3 %).

Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten Helsingissä (13, -13,3 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla 1,9 prosenttia, ja nousivat 2,5 prosenttia muissa isoissa kaupungeissa kesäkuuhun verrattuna. Turussa hinnat nousivat 5,9 prosenttia, Tampereella 3,6 prosenttia ja laskivat 0,3 prosenttia Oulussa.

Vuoden alkuun verrattuna hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla keskimäärin 1,2 prosenttia ja nousseet muissa suurimmissa kaupungeissa 2,1 prosenttia.

Vuoden takaiseen heinäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 5,2 prosenttia. Turussa hinnat laskivat vuoden takaisesta 6,7 prosenttia, Tampereella 4,8 prosenttia ja Oulussa 1,6.

Keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 106 päivää (kesäkuussa 101 päivää), ja muualla Suomessa 117 päivää (kesäkuussa 116 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 97 päivää (kesäkuussa 103 pv) ja muualla Suomessa 106 päivää (kesäkuussa 117 päivää). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 123 päivää (kesäkuussa 103 pv), samoin kuin muualla Suomessa (kesäkuussa 132 päivää).

Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin kesäkuussa keskimäärin 102 päivässä, kaksiot 110 päivässä, ja kolmiot sekä neliöt 104 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi Vantaalla 66 päivässä, Helsingissä myynti vei 104 päivää ja Espoossa 119 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 106 päivässä, Espoossa 112 päivässä ja Vantaalla 126 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Espoossa 97 päivässä, Helsingissä 102 päivässä ja Vantaalla 123 päivässä. Omakotitalot myytiin Espoossa 108 päivässä, Vantaalla 127 päivässä ja Helsingissä 144 päivässä.

KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.

KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,84 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)