Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen määrä on noussut ensimmäistä kertaa yli 300 miljardiin euroon. Varojen kokonaismäärä kesäkuun lopussa oli 300,2 miljardia euroa. Varojen määrä kasvoi 16 miljardilla vuoden toisen neljänneksen aikana.

– Helmikuussa käynnistyneen Iranin sodan seuraukset kiihdyttivät inflaatiota ja lisäsivät epävarmuutta markkinoilla. Keskeisten osakemarkkinoiden kehitys oli kuitenkin vahvaa vuoden toisella neljänneksellä erityisesti tekoälyinvestointien johdolla, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Tammi–kesäkuun sijoitustuotto oli nimellisesti 6,2 prosenttia ja inflaatio huomioiden reaalisesti 4,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Telan tuoreista tilastoista koskien työeläkevarojen kehitystä vuoden 2026 toisen kvartaalin ajalta.

Mäkinen pitää työeläkevaroille saatuja tuottoja erittäin onnistuneina alkukevään haastava sijoitusympäristö huomioiden. Vahvat tuotot ja eläkevarojen kasvu on hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta.

– Reilu viidennes yksityisaloilla maksetuista eläkkeistä katetaan tällä hetkellä rahastoista ja niiden tuotoista. Tuoreen eläkeuudistuksen myötä rahastojen ja sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa entisestään, Mäkinen toteaa.

– Eläkevarat ja niiden kasvu vähentävät tämän päivän nuorille sukupolville kohdistuvaa painetta nostaa eläkemaksuja tulevaisuudessa. Samalla ne voivat vahvistaa luottamusta työeläkejärjestelmän kestävyyteen väestön ikääntyessä ja syntyvyyden pysyessä alhaisena, Mäkinen arvioi.

Eläkerahastojen hyödyistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että rahastointi ei tällä hetkellä hyödytä kaikkia eläkejärjestelmiä – ainoastaan palkansaajien työeläkkeitä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei vastaavaa rahastointia ole.

– YEL-järjestelmässä eläkemeno on jo pitkään ylittänyt maksutulon, ja rahoituksessa joudutaan enenevissä määrin turvautumaan valtiontukeen ja veronmaksajiin. Valtion maksuosuus yrittäjäeläkkeistä on tänä vuonna jo noin 600 miljoonaa euroa, Mäkinen huomauttaa.

Ainoa keino vahvistaa yrittäjäeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksellista kestävyyttä olisi rahastoinnin asteittainen käynnistäminen vastaavasti kuin yksityisalojen palkansaajien eläkejärjestelmässä. Työeläkeala onkin esittänyt erilaisia vaihtoehtoja rahastoinnin toteuttamiseksi.

– Nyt kun yrittäjän eläkelakia parhaillaan uudistetaan, olisi tärkeää tehdä uudistus niin, että se mahdollistaisi rahastoinnin käynnistämisen tulevaisuudessa. YEL-uudistuksen tavoitteena tulisi olla julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen sekä pitkän aikavälin riippuvuuden vähentäminen valtionrahoituksesta, Mäkinen painottaa.

Heinäkuussa voimaan tullut yksityisalojen työeläkejärjestelmää koskeva eläkeuudistus parantaa työeläkevakuuttajien mahdollisuuksia kasvattaa sijoitusriskiä. Se puolestaan mahdollistaa entistä parempien tuottojen tavoittelun pitkällä aikavälillä.

– Vaikka eläkevarojen lyhyen aikavälinkin kasvu on aina hyvä uutinen, olennaista on kiinnittää huomiota nimenomaan pitkän aikavälin tuottoihin. Vastuut tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä ulottuvat useiden vuosikymmenten päähän, Mäkinen huomauttaa.

Sijoitusriskin lisääminen tarkoittaa käytännössä erityisesti osakesijoitusten lisäämistä. Niiden osuus onkin viime vuosina jo kasvanut: osakesijoitusten osuus oli keskimäärin 61 prosenttia työeläkeyhtiöiden sijoitusten riskijakaumasta kesäkuun lopussa, kun se vuoden 2024 lopussa oli keskimäärin 54 prosenttia. Eläkeuudistuksen myötä työeläkeyhtiöiden osakesijoitusten paino voi nousta julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan noin 70 prosenttiin.

– Sijoitusriskin kasvattamisen myötä tuottojen vuosittainen vaihtelu voi jatkossa olla aiempaa suurempaa, mikä edellyttää yhteiskunnaltamme kykyä sietää matalia tuottoja mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Toisaalta eläkeuudistuksen ei olekaan tarkoitus tuottaa pikavoittoja, vaan työeläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on pitkäjänteistä työtä, Mäkinen toteaa.

Vaikka sijoitusriskin lisäämisen mahdollisuuksia nostetaan, on eläkevarat edelleen sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkevakuuttajilla on jatkossakin oltava eläkevastuisiin aina riittävästi pääomaa.

Työeläkevakuuttajien sijoitettavissa olevien työeläkevarojen määrä kesäkuun lopussa oli yhteensä 300,2 miljardia euroa. Varat kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä 16 miljardilla eurolla.

Alkuvuoden nimellistuotto oli 6,2 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli puolestaan 4,2 prosenttia. Pidemmän aikavälin tuotto vuodesta 1997 alkaen oli nimellisesti 6,0 ja reaalisesti 4,1 prosenttia.

Varojen omaisuuslajikohtainen tai maantieteellinen jakauma ei muuttunut merkittävästi vuosineljänneksen aikana.

Telan yhdessä Tilastokeskuksen kanssa kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Tilastoidut eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)