Sähköautojen latauspisteet ovat yleistyneet taloyhtiöissä merkittävästi, ilmenee Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Useammassa kuin joka kolmannessa taloyhtiössä on vähintään yksi latauspiste. Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä vain kolme prosenttia vastaajista kertoi, että taloyhtiössä on vähintään yksi latauspiste. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä näin kertoi vajaa viidesosa vastaajista.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoaiheisen kyselyn vastauksista selviää, että latauspisteitä on tehty etenkin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin taloyhtiöihin. Siellä latauspisteitä on toteuttanut 44 prosenttia vastaajien kerrostaloyhtiöistä ja 61 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Länsi-Suomessa vastaavat luvut ovat kerrostaloista 34 prosenttia ja rivitaloista 37 prosenttia. Itä- ja Pohjois-Suomessa latauspisteitä on tehty vähemmän kuin muualla maassa. Tämä mukailee sähköautojen yleisyyttä eri puolella Suomea.

– Kiinteistöliitto on pitänyt yli kymmenen vuotta esillä aitoon kysyntään perustuvaa latauspisteiden toteuttamista taloyhtiöissä jäykän ja pakottavan normiohjauksen sijaan. Kyselyn tulokset osoittavat, että tämä on ollut oikea valinta Suomessa, ja tätä pitää edelleen jatkaa. Taloyhtiöiden latauspisteet ja niiden asentaminen eivät ole liikenteen sähköistymisen pullonkaula, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy tiedotteessa.

Latauspisteitä toteuttaneista taloyhtiöistä noin puolessa niitä on yhdestä viiteen kappaletta. Suunnilleen yhtä suuri osuus kertoo latauspisteiden tehoksi 11 kW. Noin puolella vastaajista latauspisteet on varustettu dynaamisella kuormanhallinnalla, mutta toisaalta vastaajista lähes neljännes ei tiedä, onko taloyhtiön latauspisteissä dynaaminen kuormanhallinta.

– On tarvetta lisätä taloyhtiöiden tietoisuutta dynaamisen kuormanhallinnan tärkeydestä osana latausjärjestelmien toteutusta, Pylsy toteaa.

Dynaaminen kuormanhallinta on keino, jolla voidaan hallita latausjärjestelmän sähkön huippukulutushetkiä eli tehopiikkejä. Dynaaminen kuormanohjaus osaa tarvittaessa rajoittaa automaattisesti ja mittauksiin perustuen latauspisteiden lataustehoa. Näin tapahtuu, jos samaan aikaan on latauksessa useampi auto tai kiinteistösähköä käytetään samaan aikaan runsaasti muihin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmän tai taloyhtiösaunan toimintaan.

Kulutushuippujen hallinnalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka monta latauspistettä voidaan toteuttaa ilman kokonaisvaltaista sähköinfran uudistusta eli kuinka iso euromääräinen investointi latauspisteisiin tarvitaan. Sähkön kulutuspiikit voivat vaikuttaa taloyhtiön sähkön siirrosta maksamiin kustannuksiin niin sanottua verkkopalvelumaksujen tehokomponentin perusteella.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.–14.12.2025. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2 835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia.

Vastaajista 66 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 34 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 31 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 31 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 21 prosenttia, Länsi-Suomesta 32 prosenttia, Itä-Suomesta yhdeksän prosenttia ja Pohjois-Suomesta seitsemän prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)