Räntämäen katujen nimissä vilahtelee useampikin piispa. Yksi heistä on Hemminginkadulle nimensä antanut piispa Hemming, joka toimi Turun piispana vuosina 1338–66.

Hemming syntyi vuonna 1290 Ruotsissa ja ennen Turkuun tuloaan opiskeli ilmeisesti Pariisissa.

Hemming tähtäsi toiminnallaan kirkon arvovallan kohottamiseen. Hän tiukensi selibaattisäädöksiä ja vuonna 1340 perusti tuomiokapitulin suostumuksella tuomiorovastin viran.

Hiippakuntaan rakennettiin uusia kirkkoja ja tuomiokirkkoon perustettiin uusia alttareita sekä lisättiin kuoripappien määrää.

Vuoden 1354 tienoilla piispa Hemming teki Turun tuomiokirkolle ajan oloihin katsoen merkittävän kirjalahjoituksen, joka käsitti ensi sijassa yleiseurooppalaista teologista ja juridista kirjallisuutta. Hemming kuoli Turussa 1366. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

Reilu sata vuotta myöhemmin 1400-luvun lopussa Hemming Gadh sai paavin suostumuksen piispa Hemmingin pyhimykseksi julistamiseen, minkä ensimmäinen vaihe, autuaaksi julistaminen, tapahtui suurin juhlallisuuksin vuonna 1514. Tällöin Hemmingin luut sijoitettiin tuomiokirkossa erityiseen pyhimysarkkuun.

Tutkimuksen mukaan arkussa on usean eri pyhimyksen jäänteitä, mutta iso osa niistä on saman vanhahkon, kookkaan ja tukevarakenteisen miehen luita, kaikesta päättäen juuri Hemmingin.

Ilkka Lappi