Suomen talouden kasvu on ollut odotettua nopeampaa, ja kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Noususuhdanne ei kuitenkaan riitä oikaisemaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, arvioi valtiovarainministeriö 21. syyskuuta julkaisemassaan talousennusteessa.

Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028. Kesäkuussa tilastojen tarkentuminen nosti arviota myös vuosien 2024 ja 2025 talouskasvusta ja työn tuottavuudesta. Kasvun piristyminen näkyy laajasti taloudessa, ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa.

Kasvun vahvistumisesta huolimatta talouden kuva ei ole yksiselitteisen myönteinen. Työllisten määrä alenee edelleen eikä asuntomarkkinoiden ja asuntorakentamisen toipumisesta ole vielä merkkejä.

– Näyttäisi, että jarru, joka jumitti kysynnän ja tuotannon kasvua viime vuoden aikana, olisi hellittämässä ja taloudessa olisi nyt eväitä perinteiseen kunnon noususuhdanteeseen. Julkisessa taloudessa käänne on sen sijaan jäämässä vaisuksi, sillä suhdannenousu ei riitä oikaisemaan rakenteellista epätasapainoa, joka julkiseen talouteen on syntynyt, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.

Ennuste on tehty budjettiriihen käyttöön eikä sisällä vielä tietoa Googlen datakeskushankkeista, jotka lisäävät investointeja ennakoituakin enemmän vuosina 2027 ja 2028. Toisaalta öljyn hinta on nyt selvästi korkeampi kuin ennusteessa on oletettu. Sillä on puolestaan negatiivinen vaikutus tämän ja ensi vuoden kasvuun. Ennusteen positiiviset riskit liittyvät erityisesti kotimaisen kysynnän ennustettua nopeampaan kasvuun. Negatiiviset riskit liittyvät kansainvälisen talouden ennakoitua heikompaan kehitykseen.

Maailmantalous on kasvanut ennakoitua nopeammin. Yhdysvaltojen kauppapolitiikan ja Lähi-Idän kriisin kielteiset vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet pelättyä pienemmiksi. Suomen vienti on kasvussa ja kysynnän piristyminen näkyy vientiyritysten tilauskannoissa. Tuonti kasvaa kuitenkin vientiä nopeammin, sillä hävittäjä- ja datakeskusinvestoinnit edellyttävät runsaasti tuontia.

Inflaatio on kiihtynyt kuluvana vuonna erityisesti energian hinnan nousun myötä. Hintapaineet ovat muuten maltillisia ja kuluttajahinnat nousevat koko ennustejakson noin kaksi prosenttia vuodessa. Kotitalouksien ostovoiman kasvua ovat hillinneet heikko työllisyystilanne sekä hintojen ja korkojen nousu. Ensi vuonna ostovoima vahvistuu, kun työllisyys kääntyy kasvuun ja sopimuskorotukset nostavat palkkoja. Kotitalouksien varovaisuus jarruttaa yhä kulutusta, ja säästämisaste pysyy aiempaa korkeammalla.

Investointien kasvua vetävät erityisesti datakeskukset ja monitoimihävittäjien toimitukset. Vauhtiin päässeet datakeskushankkeet lisäävät sekä rakentamista, kone- ja laiteinvestointeja että aineettomia investointeja. Myös teollisuuden energiasiirtymä tukee investointeja koko jaksolla.

Talonrakentamisen pitkä taantuma alkaa väistyä toimitila- ja teollisuusrakentamisen sekä datakeskus- ja energiahankkeiden vetämänä. Asuntorakentamisessa käännettä ei sen sijaan ole vielä näkynyt, ja asuntomarkkinoilla on otettu ennemminkin takapakkia. Patoutunutta kysyntää on kuitenkin runsaasti, ja asuntorakentamisen toipumisen odotetaan alkavan ensi vuonna.

Työllisten määrän lasku on jatkunut alkuvuonna, ja työttömyys on 2000-luvun suurinta. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,3 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan sen jälkeen alle kymmenen prosentin. Työllisyysaste (20–64-vuotiaat) jää 75,5 prosenttiin kuluvana vuonna.

Tuotannon kasvun nopeutumisen odotetaan kääntävän työllisyyden kasvuun loppuvuoden aikana, mutta työllisyysennustetta ei ole nostettu yhtä paljon kuin bkt-ennustetta, sillä ennusteen tarkistukset ovat kohdistuneet enemmän työn tuottavuuteen kuin työpanokseen.

Suhdanteen kääntyminen ja kasvun vahvistuminen kohentavat julkisen talouden synkkää näkymää vain hiukan. Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun puolustushankinnat lisääntyvät voimakkaasti. Vuonna 2027 alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin, kun erityisesti paikallishallinnon alijäämä kasvaa. Vuoden 2025 alijäämä tarkentui kesän tilastoissa 3,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun aiempi ennakkotieto oli 3,4 prosenttia.

Julkisen talouden alijäämä ei juuri pienene pidemmälläkään aikavälillä, sillä puolustus- ja korkomenojen kasvu pitää sen 4,4 prosentissa suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030. Taloussuhdanteen piristyminen kasvattaa kuluvana vuonna välillisiä verotuloja, mutta toistaiseksi heikko työllisyyskehitys hidastaa ansiotuloverotulojen kasvua. Verotulojen kasvua hidastavat lisäksi vuoden alussa voimaan tulleet ansiotuloverotuksen kevennykset ja ensi vuonna yhteisöveron keventäminen. Julkisen talouden syvä alijäämä on luonteeltaan rakenteellista.

Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Velkasuhteen kasvu hidastuu kuluvana ja ensi vuonna talouskasvun sekä valtion eläkerahastosta vuonna 2027 tehtävän kertaluonteisen siirron ansiosta mutta kiihtyy jälleen vuodesta 2028 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä velkasuhde kohoaa jo lähes 98 prosenttiin.

Taloudellinen katsaus on valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Ennusteessa tarkastellaan keskeisiä talouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatio- ja korkonäkymiä, työllisyyttä, investointeja, julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa. Kevään talousennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste valtion seuraavan vuoden talousarvioesitykselle. Syksyn katsauksessa esitetään vuosien 2026–28 taloudellista kehitystä koskeva ennuste sekä vuoteen 2030 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion. Talouspolitiikan arviointineuvosto on vahvistanut makrotaloutta koskevan ennusteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)