VTT:n ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n yhdessä Suomen vetytalouden yritysten kanssa tekemä laaja tutkimustyö esittää, että Suomeen rakennettaisiin suuria maanalaisia vetyvarastoja. Ne ovat kriittinen elementti, jotta Suomi nousee 2030-luvulla Euroopan vetytalouden johtoon. Tulosten mukaan kymmenientuhansien kuutiometrien varasto maksaa kymmeniä miljoonia ja rakennushanke vie vuosia. Siksi varastohankkeiden käynnistämisellä on kiire.

Suomen tavoitteena on nousta Euroopan vetytalouden johtavaksi maaksi ja valmistaa vähintään 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Tämä edellyttää vihreän vedyn suuren mittakaavan tuotantoa ja teollista käyttöä. Vedyn tuotantovolyymit vaihtelevat suuresti, joten järjestelmän tasapainoinen toiminta vaatii vedyn varastointia. Vetyputkistojen tilavuus antaa muutaman tunnin joustovaraa, mutta useamman päivän tasapainotukseen tarvitaan suuria maanalaisia varastoja.

– Maanalaisten vetyvarastojen rakentaminen kestää pitkään ja vaatii runsaasti pääomia. Tutkimustyön tuloksena muodostui arvio, että 40 000 kuutiometrin varaston rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa ja rakentaminen kestää suunnittelu- ja luvitusvaiheet huomioiden neljästä viiteen vuotta, kertoo tutkimushanketta johtanut VTT:n erikoistutkija Pasi Valkokari tiedotteessa.

VTT ja GTK ovat Business Finlandin rahoittamassa yhteistutkimuksessa selvittäneet ensi kertaa perusteellisesti vedyn varastoinnin vaatimuksia Suomen olosuhteissa. HUG-hankkeessa oli myös mukana lähes kaksikymmentä Suomen vetytaloudessa toimivaa yrityskumppania.

– Hanke on tuottanut arvokasta tietoa maanalaisen vetyvarastoinnin vaihtoehdoista sekä selventänyt mahdollisuuksia ja vielä ratkaisua vaativia epävarmuustekijöitä. Tulokset antavat vankan pohjan kehittää suuren mittakaavan vetyvarastointia osana tulevaisuuden vetyjärjestelmää, sanoo liiketoimintajohtaja Satu Sipola Fortum Power and Heat Oy:stä.

Vedyn maanalaiset varastot mahdollistavat erittäin suuren varastointikapasiteetin. Vedyn sijoittaminen maan alle parantaa myös turvallisuutta merkittävästi verrattuna maanpäällisiin ratkaisuihin, joissa suuriin paineistettuihin kaasumääriin liittyy huomattavia suuronnettomuusriskejä. Keski-Euroopassa ja Britanniassa varastointia varten on käytettävissä maanalaisia suolakiviluolastoja, jotka ovat luonnostaan tiiviitä. Suomessa varastoluolia täytyy louhia kallioperään, jossa tiiveys saavutetaan teknisin ratkaisuin.

– Kalliovetyvaraston geologinen paikanvalinta, paikkatutkimukset ja materiaalitutkimukset ovat keskeisiä, jotta ympäröivän kallioperän stabiilius voidaan varmistaa eikä turvallisuus vaarannu vedyn mahdollisesti reagoidessa muiden materiaalien kanssa, geologi Teemu Lindqvist GTK:lta sanoo.

VTT:n ja GTK:n tutkimuksessa selvitettiin suurikokoisten vetyluolastojen sijoittamista suomalaiseen peruskallioon. Tuloksena on ylätason konsepti vedyn varastointiin, joka kattaa muun muassa varaston rakenteen, operointimallit, geologisia tekijöitä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset, tekniset ja yhteiskunnalliset riskit, investointitarpeet sekä ekosysteemimallit. Joukko tärkeitä teknisiä, kaupallisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä jäi kuitenkin avoimeksi ja vaatii jatkotutkimuksia.

– Valmistelemme parhaillaan tutkimuksen seuraavaa vaihetta yhdessä yrityskonsortion kanssa. Tavoitteenamme on jatkaa tutkimukseen perustuvien suunnitteluvaatimusten kehittämistä, jotta niiden pohjalta voidaan toteuttaa pilottilaitos ja kehittää laajemmin käyttöönotettava, monistettava varastointikonsepti, hankkeen teollisesta yhteistyöstä vastaava Jutta Nyblom VTT:ltä sanoo.

Suomen vetytalouden odotetaan kehittyvän vaiheittain. Ensin syntyy alueellisia vetyklustereita, mutta vedyn tuotannon ja käytön kasvaessa järjestelmä vaatii jo vetyvarastoja. Pienen tilavuuden varastot riittävät aluksi, mutta pian tarvitaan keskikokoisia maanalaisia vetyvarastoja, joiden tilavuus on 10 000–40 000 kuutiometriä.

– Julkinen investointituki on ratkaisevan tärkeä vihreän vedyn investointien ja Suomen vetytalouden kehityksen vauhdittamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että varastohankkeet saadaan viipymättä käyntiin. Julkisen tuen ohella hankkeiden eteneminen edellyttää tiivistä yhteistyötä arvoketjuissa, vakaata ja ennustettavaa sääntelyä sekä varmistettuja ostositoumuksia, Pasi Valkokari sanoo.

HUG-hankkeen projektikumppanit ovat AFRY Finland Oy, BusinessOulu, Danfoss Drives Oy, DEKRA Industrial Oy, EDR Medeso Oy, Energiateollisuus Ry, Fortum Power and Heat Oy, Gasgrid vetyverkot Oy, Geomachine Oy, Green North Energy Oy, Helen Oy, Lujabetoni Oy, Mincon Nordic Oy, Neste Oyj, St1 Oy, Sweco Finland Oy, Valmet Automation Oy ja Vantaan Energia Oy.

Päärahoittajana toimi Business Finland. Tutkimustoiminnasta vastasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Geologian tutkimuskeskus GTK.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)