Elintarvikepakkauksia valmistava Peltolan Pussi selvitti, päätyykö leipä suomalaisissa kotitalouksissa hävikkiin ja jos päätyy, niin miksi. Yli puolet (58 %) kyselyn vastaajista kertoo ostavansa leipää usein ja vähän kerrallaan, jotta se on mahdollisimman tuoretta. Ja peräti liki neljännes (23 %) kertoo joutuvansa heittämään leipää roskiin, koska se ei ole enää omasta mielestä riittävän tuoretta. Paperisen leipäpussin osasi lajitella oikeaoppisesti kartonkikeräykseen vain kolmannes suomalaisista. Tiedot selviävät Peltolan Pussin syyskuussa 2026 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista. Vastaajista 850 eli 85 prosenttia oli sitä mieltä, että leipää on aina oltava kotona.

Reilu viidennes suomalaisista kipuilee kodin leipälaatikolla. Neljännes (24 %) kertoo joutuvansa heittämään leipää roskiin useammin kuin haluaisi. He kertovat leivän olevan yksi niistä elintarvikkeista, joka kotona useimmiten päätyy hävikkiin. Vastaavasti suomalaisista 85 prosenttia haluaa, että leipää löytyy aina kotoa; ja mieluusti tuoreena. Kyselyyn vastaajista 58 prosenttia kertoi ostavansa leipää usein ja vähän kerrallaan, jotta se olisi mahdollisimman tuoretta. Päivittäin leipää ostaa peräti joka neljäs.

– Leivän tuoreus on suomalaisille ykkösasia. Sen haastavampana puolena on oikean ostomäärän optimointi. Kyselyn vastaajista 23 prosenttia kertoo leivän roskiin päätymisen syyksi sen, että leipä ei pysy omasta mielestä riittävän kauan tuoreena. Peräti 38 prosenttia kokee, että leipä on tuoretta vain ostopäivänä, Peltolan Pussin liiketoimintajohtaja Tarja Heikkilä kertoo tiedotteessa.

Leipähävikki on samansuuruinen haaste liki kaikille ikäryhmille yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Yli 65-vuotiailta suomalaisilta ei leipää juurikaan roska-astiaan päädy. Vain reilu kymmenen prosenttia heistä kertoi hävikkihaasteesta.

– Olisiko niin, että vanhemmat ovat oppineet hyödyntämään ruoan viimeistä murua myöten. Saahan kuivahtaneesta leivästäkin loihdittua yhtä sun toista. Kaikenikäiset pakastavat, mutta naiset ja yli 65-vuotiaat pakastavat kymmenisen prosenttia todennäköisemmin kuin muut., Heikkilä pohtii.

Jos hävikin torjuminen aiheuttaa osalle kyselyyn vastanneista päänvaivaa, sitä aiheutuu myös paperisen leipäpussin lajittelusta. Liki 70 prosenttia suomalaisista lajittelee pussin väärin. Yleisin oletus paperisen leipäpussin kierrätyspisteestä on paperinkeräys. Kolmannes sujauttaa pussin papereiden joukkoon. Saman verran vastaajista sulloo pussin sekajäteastiaan.

– Kun kyselymme mukaan joka neljäs suomalainen ostaa leipää päivittäin, kierrätettävää syntyy. Paperinen leipäpussi kuuluu kartonkikeräykseen. Myös ikkunallisen pussin saa laittaa sellaisenaan kartonkien joukkoon, Heikkilä muistuttaa.

Kaikki paperiset pussit ja kassit kuuluvat kartonkikeräykseen. Kartonkikeräykseen kuuluvat leipäpussien lisäksi niin maitotölkit kuin munakennot ja pahvilaatikot. Lehdet ja mainokset lajitellaan paperinkeräykseen.

Leivällä on vankka paikka suomalaisten päivän eri aterioilla. Erityisen tärkeäksi se nousee iltapäivän nälän yllättäessä. Yli puolet suomalaisista (56 %) pitää leipää parhaana lääkkeenä iltapäivän nälkään. Aamullakaan leivästä ei mielellään tingitä. Ja lähes joka toisella (47 %) päivä lähtee käyntiin väärällä jalalla, jos aamupalalta puuttuu leipä. Eikä iltapala ole kunnon iltapala ilman leipää 46 prosentin mielestä.

– Suomalaiset ovat todellista leipäkansaa, erityisesti tuoreen leivän kansaa. Leipää täytyy olla aina kotona, siitä ei haluta tinkiä, Heikkilä sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)