Veera Ruohomäen, Tiltu Nurmisen ja Satu Haapalan yhteisnäyttely tutkii, millä tavoin luonto koskettaa meitä ja me luontoa. Näyttely Luonnon kosketus – Kuvataidetta ja runoja on esillä Maskun pääkirjastossa 2.–30. marraskuuta. Avajaisia vietetään torstaina 5. marraskuuta klo 18.

Kolmen taiteilijan perinteinen marraskuun yhteisnäyttely on tällä kertaa luonnon ja sen materiaalien innoittama. Mukana on linnunsulkia, kaisloja, jäkälää, naavaa, lehtiä, käpyjä, kiviä, simpukoita, kalanluita ja muuta meren huuhtomaa.

Ruohomäki on maskulainen sana- ja kuvataiteilija, jonka monitaiteinen työskentely yhdistää visuaalisuuden ja sanojen voiman.

– Luonto auttaa elpymään kokonaisvaltaisesti. Koskettaa jotakin hyvin syvällistä meissä. Luonto ei ole ihmisen rakennelma, me olemme luonnon luomus. Monimutkainen ekosysteemi, jossa on vähintään yhtä paljon mikrobeja kuin omia soluja, Ruohomäki pohtii tiedotteessa.

Viime vuosina on herätty tutkimaan sitä, miten luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä. Tarvitaan suora tai epäsuora kosketus kasvillisuuteen, maahan ja monenlaiseen orgaanisen materiaaliin – elonkirjoon.

– Palasin näyttelyn teoksia suunnitellessani vanhoihin töihin ja vielä toteutusta odottaviin ideoihin, jotka olivat jostain syystä jääneet hiertämään. Kun saattelin ne valmiiksi, löysin kirkkauden, kaipuun, kuulauden ja keveyden.

Nurminen on nousiaislainen arkkitehti ja taiteilija, joka maalaa useimmiten akvarelleja ja kirjoittaa runoja. Tällä kertaa hän on uskaltautunut työstämään itselleen uusia materiaaleja ja koostaa kollaaseja kuivuneista kaisloista, joita hän on kerännyt mökkirannasta meren ääreltä.

– On inspiroivaa ajatella, miten vettä kestävä ja sitkeä kaisla muuttuu luonnollisella tavalla ihmisasumuksen ruokokatoksi, kun se leikataan, niputetaan ja sidotaan kiinni kattorakenteisiin. Se sopii myös eristeeksi, kun kaislat silputaan pieniksi paloiksi. Rantoja valtaavat kaislikot muuntuvat siten hyötykäyttöön, Nurminen sanoo.

Vaikka kaislojen äänet ja kaunis liike tuulessa kuuluvat oleellisena osana merenrannan tunnelmaan, kaislikkojen leviäminen voi olla ongelma, jos ne innostuvat täyttämään rantoja.

– Onneksi on jo olemassa yrittäjiä, jotka leikkaavat kaisloja ja muokkaavat niitä sekä rakentamisen käyttöön, eläimille kuivikkeeksi että puutarhan katteeksi. Nautitaan kaisloista kaikissa sen olomuodoissa!

Haapala on lemulainen ääni- ja kehoyhteysvalmentaja, runoilija ja shamaanilaulaja. Hän on julkaissut kuusi runokokoelmaa, joissa luonto on vahvasti läsnä.

– Minulle luonto on monien runojen alkupiste, lähtökohta, joka saa aikaan liikahduksia, Haapala kertoo.

Luonnon elementeistä vesi, kivet ja kalliot ovat Haapalalle rakkaimmat. Hänen runoissaan näkyvät usein aamu- ja iltaruskot, virtaava vesi ja syttyvät tähdet.

Tällä kertaa Haapala on ottanut näyttelyyn mukaan myös kaupunkiluonnosta kertovia runoja.

– Kaupunkiluonto on erilaista, ja käy myös toisenlaista vuoropuhelua ihmisen kanssa kuin luonto kaupungin ulkopuolella. Miten suhtautua citykyyhkyn pesään työpaikan rappusilla, ja miten vuodenajat näyttäytyvät hoidetussa puistossa, Haapala toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)