Noin joka kolmas suomalainen arvioi selviävänsä heikosti arjen kuluista, jos puoliso kuolisi. Naisista näin arvioi 40 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia. Haavoittuvimmaksi ryhmäksi nousevat kolmekymppiset naiset.

Puolison kuolema vaikeuttaisi monen suomalaisen taloudellista tilannetta, selviää OP-Henkivakuutuksen Kaiken varalta -barometrista. 31 prosenttia suomalaisista arvioi selviytyvänsä arjen kuluista melko tai erittäin heikosti, jos puoliso menehtyisi. Kysymykseen vastasivat suomalaiset, joilla on puoliso tai elämänkumppani.

– Jos talouden menot on mitoitettu kahden aikuisen tulojen mukaan, puolison kuolema voi muuttaa taloudellisen tilanteen hetkessä. Riski korostuu etenkin silloin, kun on lapsia tai yhteistä asuntolainaa, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson sanoo tiedotteessa.

Miesten ja naisten arviot taloudellisesta selviytymisestä eroavat selvästi. Miehistä 23 prosenttia arvioi selviytyvänsä arjen kuluista puolison kuollessa melko tai erittäin heikosti. Naisista näin arvioi 40 prosenttia.

Heikoimmaksi tilanteensa arvioivat 30–39-vuotiaat naiset, joista yli puolet arvioi selviytyvänsä arjen kuluista heikosti.

– Kolmekymppisenä monella on taloudellisesti vaativa elämänvaihe: asuntolainaa on usein ehditty lyhentää vasta vähän ja perheessä voi olla pieniä lapsia. Myös naisten keskimäärin miehiä matalampi ansiotaso voi osaltaan lisätä taloudellista haavoittuvuutta tilanteessa, jossa puolison tulot jäävät pois, Michelsson kuvailee.

Lähes 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat selviävänsä heikosti puolison kuollessa, kertoo, etteivät säännölliset tulonsa riittäisi nykyiseen elintasoon.

Seuraavaksi yleisimmin arjen kuluista selviämistä vaikeuttaisivat säästöjen ja sijoitusten riittämättömyys sekä suuret asumismenot ja lainat.

Tulotaso näkyy arvioissa selvästi. Alle 50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 54 prosenttia arvioi selviytyvänsä arjen kuluista puolison kuollessa hyvin, kun tätä enemmän ansaitsevista näin arvioi 83 prosenttia.

– Harva haluaa ajatella omaa tai puolison kuolemaa silloin, kun kaikki on hyvin. Juuri silloin taloudellisesta varautumisesta olisi kuitenkin tärkeää keskustella. Hyvä lähtökohta on laskea, kuinka pitkään arjen menoista selviäisi yhden aikuisen tuloilla ja säästöillä, ja millaista lisäturvaa esimerkiksi henkivakuutus voisi tuoda tilanteeseen, Michelsson sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)