Kiinteistöverotuoton kasvu hitainta lähes 30 vuoteen – kiinteistöjen verotusarvot kääntyivät laskuun
Verohallinto kerää kunnille kiinteistöveroa tältä vuodelta yhteensä reilut 2,4 miljardia euroa. Kasvua viime vuoteen oli 14 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia. Tätä hitaammin kiinteistöverotuotto on kasvanut edellisen kerran vuonna 1997. Vielä vuosina 2023 ja 2024 kiinteistöveron määrä kasvoi yli seitsemän prosenttia vuodessa.
Verovuoden kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin yhteensä reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (-0,1 %). Veron kasvu jäi hitaaksi, koska kiinteistöjen verotusarvot pienenivät ja kuntien tekemät veroprosenttien korotukset olivat maltillisia. Valtaosa kiinteistöverosta, 72,3 prosenttia (1,758 miljardia euroa), kertyi rakennuksista.
Pylväskaaviossa maksuunpannun kiinteistöveron määrä on kasvanut joka vuosi vuosien 1995 ja 2026 välillä lukuun ottamatta vuotta 1996.
Vuoden 2026 kiinteistöveron perusteena olevat rakennusten verotusarvot laskivat edellisvuodesta lähes prosentin (0,8 %). Yhteensä kiinteistöjen verotusarvot olivat 275,1 miljardia euroa, mikä oli lähes 1,5 miljardia euroa (0,5 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Rakennuksen verotusarvo saadaan vähentämällä sen jälleenhankinta-arvosta vuotuinen ikäalennus. Jälleenhankinta-arvojen kokonaismäärään vaikuttavat vuosittain tarkistettava rakennuskustannusindeksi, uudisrakentaminen ja rakennustietojen päivitykset. Kun uudisrakentaminen oli vähäistä ja jälleenhankinta-arvoihin tehtiin vain pieni 0,2 prosentin indeksikorotus, ne eivät riittäneet kattamaan ikäalennusten vaikutusta. Sen seurauksena kiinteistöjen verotusarvojen yhteismäärä laski ensimmäistä kertaa vuodesta 2014 alkavassa tilastoaikasarjassa, selittää Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen tiedotteessa.
Rakennusten verotusarvojen lasku kiihtyi edellisvuodesta, jolloin vähennystä oli 0,1 prosenttia. Maapohjien verotusarvot sen sijaan kasvoivat 0,9 prosenttia vuonna 2026. Rakennusten verotusarvot olivat 225,2 miljardia euroa ja maapohjien 49,9 miljardia euroa.
Pinotussa pylväskaaviossa sekä maapohjien että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet joka vuosi vuosien 2014 ja 2024 välillä. Vuosina 2025 ja 2026 rakennusten verotusarvot laskivat ja maapohjien verotusarvot kasvoivat.
Kiinteistöveron määrä kasvoi tänä vuonna edellisvuodesta kymmenessä maakunnassa ja laski yhdeksässä maakunnassa. Maakuntia, joissa kiinteistöveron määrä laski, oli aiempia vuosia selvästi enemmän.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (36 %) tuli Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten veroa maksuunpantiin Pirkanmaalla (8,3 % kokonaismäärästä), Varsinais-Suomessa (7,6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,1 %).
Maakuntavertailussa tämä neljän kärki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen. Euromääräisesti vähiten kiinteistöveroa maksuunpantiin kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Ahvenanmaalla (0,2 %), Keski-Pohjanmaalla (1,2 %) ja Kainuussa (1,2 %).
Kuten viime vuonna, kiinteistöveron määrä kasvoi suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaalla, 1,3 miljoonalla eurolla (+4,7 %). Keski-Pohjanmaan kehitykseen vaikutti lähes yksinomaan Lestijärvi, jossa maksuunpannun kiinteistöveron määrä kasvoi 80,4 prosenttia eli noin 1,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kasvu johtui suurelta osin tuuli- ja aurinkovoimaloista, joiden kiinteistövero kasvoi 88,2 prosentilla.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)



















