Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut
Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat osallistuivat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin tuloerojen kehitystä 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa vuosina 1995–2021. Tutkimuksessa vertailtiin tuloerojen kehitystä eri maissa ja selvitettiin, kuinka epätasaisesti tulot jakautuvat ennen veroja ja tulonsiirtoja (markkinatulojen eriarvoisuus) ja niiden jälkeen (käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus).
Tulojen eriarvoisuutta mitattiin Gini-kertoimella, joka kuvaa, kuinka epätasaisesti tulot jakautuvat maan sisällä. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat tuloerot maassa ovat. Tutkimusryhmä havaitsi, että maiden Gini-kertoimet ovat lähentyneet toisiaan: maiden käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimien suhteellinen hajonta eli vaihtelu suhteessa keskimääräiseen tasoon on pienentynyt lähes 30 prosenttia. Samaan aikaan maiden Gini-kertoimien keskiarvo on noussut.
– On kiinnostava havainto, että maiden väliset erot ovat pienentyneet samalla kun eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut tässä maajoukossa. Joissakin aiemmin pienten tuloerojen maissa eriarvoisuus on lisääntynyt, kun taas osassa suurten tuloerojen maista se on vähentynyt, kertoo erikoistutkija Tuuli Paukkeri VATT:sta tiedotteessa.
Maiden välisten erojen kaventumista selittää erityisesti se, että verojen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on muuttunut samankaltaisemmaksi eri maissa. Keskimäärin tämä tasaava vaikutus on pienentynyt. Markkinatulojen Gini-kertoimien hajonta sen sijaan on kasvanut.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 25–60-vuotiaita, eivätkä tulokset siis kuvaa koko väestön tuloerojen kehitystä. Esimerkiksi eläkeikäisen väestön tulonjako jää tarkastelun ulkopuolelle.
Tuloerot ovat kasvaneet Pohjoismaissa, mutta pienentyneet esimerkiksi Portugalissa ja Irlannissa.
– Suomessa ja Ruotsissa verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on pienentynyt pitkällä aikavälillä suunnilleen yhtä paljon, mutta muutokset ovat tapahtuneet eri ajankohtina. Tanskassa muutos on ollut suurin: tuloerot ovat kasvaneet ja tasaava vaikutus heikentynyt lähes koko tarkastelujakson ajan, kertoo Terhi Ravaska, VATT:n erikoistutkija ja taloustieteen apulaisprofessori Tampereen yliopistolta.
Suomessa verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja Pohjoismaista eniten. Monet Keski-Euroopan maat ovat myös lähellä Suomen tasoa, ja Irlannissa vaikutus on kasvanut maajoukon suurimmaksi.
Verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutusta mitattiin tutkimuksessa toteutuneena vaikutuksena eli markkinatulojen ja käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimien suhteellisen eron perusteella. Tulojen uudelleenjaon vaikutuksen muutos ei kuitenkaan kerro, miten vero- ja tulonsiirtojärjestelmän säännöt ovat muuttuneet. Tasaava vaikutus riippuu myös siitä, millainen markkinatulojen jakauma on ja miten verotus ja tulonsiirrot vaikuttavat eri tulotasoilla.
Palkkatulojen eriarvoisuuteen vaikuttavat tuntipalkat, tehdyt työtunnit vuodessa ja perheen työssäkäyvien jäsenten määrä. Vaikka kahden henkilön tuntipalkka olisi sama, heidän vuositulonsa voivat erota huomattavasti esimerkiksi työajan pituuden tai työttömyysjaksojen vuoksi. Tutkimuksessa huomioidaan myös muiden kotitalouden jäsenten tulot käyttämällä kotitalouden yhteenlaskettuja tuloja, jotka on suhteutettu sen kokoon ja rakenteeseen.
– Tutkimuksessa havaittiin, että tuntipalkkojen eriarvoisuuden kehitys on muuttunut maiden välillä samankaltaisemmaksi, mutta kotitalouksien vuosiansioiden eriarvoisuuden kehitys on eriytynyt. Palkkatulojen ja siten markkinatulojen eriarvoisuuden hajonnan taustalla on siis erityisesti eroja tehtyjen työtuntien ja työssäkäyvien kotitalouden jäsenten määrän kehityksessä, kertoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä.
Tutkimus liittyy kansainväliseen Country Studies: Inequalities in Europe and North America -tutkimushankkeeseen, joka on toteutettu rinnakkain brittiläisen Institute for Fiscal Studiesin (IFS) laajan eriarvoisuutta luotaavan Deaton Review of Inequalities -hankkeen kanssa.
Hankkeen Suomen tutkimusryhmän muodostivat VATT:n tutkijat Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä, jotka kuuluvat myös Verotutkimuksen huippuyksikköön (FIT). Ravaska työskentelee myös Tampereen yliopistossa.
Tutkimusartikkeli Unpacking Trans-Atlantic Income Inequality on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















