Neljän tärkeimmän riistasorsan eli sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän parikohtainen poikastuotto on edellisvuotta heikompi. Sinisorsapoikasten kokonaismäärä on pitkän ajan keskiarvon tuntumassa ja kolmella muulla lajilla sen alapuolella. Useimpien sorsien pitkäaikainen kannankehitys on laskeva. Pesivien vesilintujen määriä on seurattu Suomessa vuodesta 1985 alkaen.

− Sorsakannat ovat pienentyneet pitkällä aikavälillä sekä rehevillä että karuilla vesistötyypeillä. 1990-luvun puoliväliin verrattuna rehevien vesien sorsakannat ovat huvenneet yli 50 prosenttia ja karuilla noin 20 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana karujen vesien sorsakannat ovat olleet vakaita, kun taas rehevillä vesillä taantuma on jatkunut, kertoo tutkija Antti Piironen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.

Sinisorsan valtakunnallinen parimäärä on 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2025. Sinisorsa on runsastunut 15 prosenttia koko seurantajakson (1986–2026) aikana. Poikasten kokonaismäärä on viime vuoden tasolla. Parikohtainen poikastuotto on 12 prosenttia pienempi kuin vuonna 2025.

Tavin parimäärä koko maassa on 11 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja viisi prosenttia vuotta 2025 pienempi. Tavi on vähentynyt 27 prosenttia koko seurantajakson aikana. Vuonna 2026 poikasten kokonaismäärä on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja parikohtainen poikastuotto 13 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Haapanan valtakunnallinen parimäärä on 67 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin vuonna 2025. Haapana on vähentynyt 61 prosenttia koko seurantajakson aikana. Vuonna 2026 parikohtainen poikastuotto on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Poikasten kokonaismäärä on 13 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 18 prosenttia viime vuotta pienempiä.

Telkän parimäärä koko maassa on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja 18 prosenttia pienempi kuin vuonna 2025. Telkkä on vähentynyt 15 prosenttia koko seurantajakson aikana. Poikasten kokonaismäärä on 11 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 16 prosenttia viime vuotta pienempiä.

Jouhisorsan valtakunnallinen parimäärä on 32 prosenttia suurempi kuin vuonna 2025. Jouhisorsa on vähentynyt 75 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Tukkasotkan pesivien parien määrä on valtakunnallisesti 15 prosenttia pienempi kuin vuonna 2025. Tukkasotka on vähentynyt 78 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Isokoskelon parimäärä on 11 prosenttia suurempi kuin vuonna 2025. Isokoskelo on vähentynyt 47 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Tukkakoskelon parimäärä on 41 prosenttia edellistä vuotta suurempi. Tukkakoskelo on vähentynyt 51 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Lapasorsan parimäärä on viisi prosenttia vuotta 2025 pienempi. Lapasorsa on vähentynyt 71 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Punasotka on Suomen voimakkaimmin taantuvia lintulajeja, ja kannasta on kadonnut 97 prosenttia koko seurantajakson aikana. Punasotka alkaa olla niin harvalukuinen seuranta-aineistossa, että viimeisimpien vuosien kannanmuutoksia ei voi luotettavasti tulkita.

Nokikanan parimäärä on 22 prosenttia vuotta 2025 pienempi. Nokikana on vähentynyt 76 prosenttia koko seurantajakson aikana.

Vesilintuaineisto koostuu vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien tekemistä pari- ja poikuelaskennoista. Laskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus. Vesilintuparit lasketaan viikko jäiden lähdön jälkeen ja toisen kerran 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan samoilla pisteillä 1.–20. heinäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)