Suomessa laskettiin kesällä noin 29 780 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia eli reilulla 2 000 pesällä. Myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni selvästi.

– Merimetson pesimäkanta notkahti kahden edellisvuoden tasosta. Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa laskettiin noin 32 000 merimetson pesää. Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta, sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Merimetson pesiä laskettiin kesällä Selkämerellä noin 12 300, Suomenlahdella noin 10 200, Saaristomerellä noin 3 400, Merenkurkussa noin 2 000 ja Perämerellä noin 1 750.

Selkämerellä oli ensimmäistä kertaa selvästi eniten merimetson pesiä. Alueen pesämäärä kasvoi edellisvuodesta noin tuhannella. Samaan aikaan Suomenlahden pesämäärä pieneni reilulla tuhannella.

Saaristomerellä pesien määrä väheni yli neljänneksellä eli noin 1 300 pesällä. Myös Perämerellä määrä pieneni noin 550 pesällä ja Merenkurkussa noin 200 pesällä.

Sisämaassa merimetso pesi viime vuosien tapaan vain yhdessä yhdyskunnassa Päijät-Hämeessä. Sieltä laskettiin hieman yli 20 pesää.

Merimetson pesintöjä havaittiin tänä vuonna 53 eri yhdyskunnassa, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2025. Pesiä löytyi yhteensä 96 saarelta tai luodolta. Edellisvuonna asuttuja saaria ja luotoja oli 103. Lisäksi merimetsoja pesi 12 merimerkin, linjataulun tai majakan rakenteissa.

Täysin uusia yhdyskuntia ei löytynyt tänä vuonna, mutta olemassa olevat yhdyskunnat asuttivat muutamia uusia saaria.

Eniten yhdyskuntia autioitui Kokkolassa. Neljä ulompana saaristossa sijainnutta yhdyskuntaa tyhjeni, ja alueen merimetsot keskittyivät yhteen lähempänä rannikkoa sijaitsevaan yhdyskuntaan. Merikotkien aiheuttama saalistus on voinut vaikuttaa muutokseen.

Raumalla pesi edelleen enemmän merimetsoja kuin missään muussa Suomen kunnassa. Suomen suurimmasta yhdyskunnasta Rauman satamassa laskettiin noin 6 400 pesää, noin 150 pesää vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Eniten pesämäärä kasvoi Porissa. Kaupungin kolmessa yhdyskunnassa oli yhteensä noin 5 750 pesää, noin tuhat enemmän kuin vuonna 2025. Porvoossa pesämäärä puolestaan pieneni eniten: siellä laskettiin noin 1 930 pesää, noin 750 vähemmän kuin edellisvuonna.

Merimetso siirtyi 1. syyskuuta luonnonsuojelulailla rauhoitetusta lajista metsästyslain mukaiseksi, vuoden ympäri rauhoitetuksi riistalajiksi. Samalla alkoi niin sanottu suojametsästys: merimetsoja voidaan metsästää yleispoikkeuksen nojalla muun muassa enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä. Merimetson suojametsästys on jatkossa mahdollista 1. elokuuta–28. helmikuuta.

Riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy jatkossa Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskukselle.

Suomen ympäristökeskus on seurannut merimetsokannan kehitystä siitä lähtien, kun laji palasi pesimälinnustoomme 1990-luvulla. Merimetso hävisi Suomesta ja koko Itämeren alueelta 1900-luvun alussa vainon seurauksena. Ensimmäinen uusi pesintä Suomessa todettiin vuonna 1996, jolloin pesiviä pareja oli noin kymmenen. Vuonna 2009 pareja oli jo noin 16 000.

Kanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoliväliin asti ja sen jälkeen hitaammin, kunnes saavutti tähänastisen huippunsa vuonna 2024. Pitkäaikainen seuranta on tuottanut luotettavan tietopohjan merimetsokannan muutosten arviointiin ja lajia koskevaan päätöksentekoon.

Kesän laskentoihin, yhdyskuntien etsintään ja tarkistuksiin osallistui yli 40 lintuharrastajaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)