Suomen veneala sai koronasta sekä haittaa että hyötyä. Kevään äkkipysäyksen jälkeen loppuvuosi oli vahvaa kasvua: yritysten liikevaihto kasvoi 11 prosenttia ja alkuvuodesta pahiten kärsinyt venevientikin pääsi takaisin kasvuun toisella vuosipuoliskolla. Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto on yli 600 miljoonaa euroa.

– Kotimaan matkailun ja mökkeilyn suosio nostivat alle seitsemän metrin moottoriveneiden kaupan kaksinumeroisiin kasvulukuihin, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Kansainvälinen kauppa koki maailmanlaajuisen laskun, mutta toimitusketjut pääsivät uudelleen vauhtiin toisella vuosipuoliskolla. Koko vuoden vienti jäi kuitenkin hieman miinukselle. Tullin ennakkotilaston mukaan viennin arvo laski kolme prosenttia ja Suomesta vietiin veneitä tammi–marraskuussa 2020 kaikkiaan 245 miljoonalla eurolla. Veneitä vietiin yhteensä yli 10 000 kaikkiaan 37 maahan. Yritysten ilmoittama venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 319 miljoonaa euroa, josta veneviennin osuus oli 273 miljoonaa euroa.

Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen länsinaapurimme Ruotsi ja Norja. Ruotsin viennin arvo kääntyi jo 31 prosentin kasvuun ja markkinalle vietiinkin tammi–marraskuussa lähes 5 000 venettä. Norjan alkuvuoden viennin lasku taittui loppuvuonna, mutta tammi-marraskuun viennin arvo jäi silti vielä seitsemän prosenttia miinukselle.

Pohjanmaan luksusluokan purjeveneiden valmistajien vientimenestys jatkuu. Suurimpana vientimarkkinana tammi–marraskuussa pysyi Britannia kahdella purjeveneellä, joiden yhteisarvo oli 28 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli neljän purjeveneen ja 13 miljoonan euron arvolla Italia. Malta nousi takaisin purjeveneiden vientimarkkinoiden kolmannelle sijalle yhden viiden miljoonan euron arvoisen veneen toimituksella.

Kotimaan venekauppa koki täydellisen äkkipysäyksen koronan ja koronarajoitusten aiheuttamana keväällä 2020. Koko vuosi nousi kuitenkin vahvaan kasvuun veneiden rekisteröintimäärien kasvaessa 19 prosentilla. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin viime vuonna jo lähes 5000 kappaletta ja vahvimmat kasvuluvut nähtiin alle seitsemän metrin moottoriveneiden kokoluokassa ja vesijeteissä. Traficomin ylläpitämään venerekisteriin on merkittävä yli 5,5-metriset tai yli 20 hevosvoiman moottorilla varustetut veneet. Finnboatin jäsenkunnan raportoima tukkutoimitustilasto kattaa myös muut kuin rekisteröitävät veneet ja korkeintaan 5,5 metrin kokoluokan moottori- ja pienveneiden toimitukset kasvoivat tukkutoimitustilastojen perusteella neljä prosenttia vuonna 2020.

Käytettyjen veneiden kaupasta ei ole aivan vastaavia tilastoja saatavissa, mutta Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdokset kasvoivat yli 30 prosenttia. Tätä tukevat myös Finnboatin venevälitystä tekevien yritysten näkemykset kaupan kasvusta. Isompien veneiden toimitusajat ovat pitkiä, mikä on osasyy siihen, että niiden ensirekisteröinnit eivät olleet kasvussa vuonna 2020. Kasvanut kotimaan kysyntä johti käytettyjen veneiden kaupan erittäin voimakkaaseen yli 30 prosentin kasvuun.

Finnboatin jäsenkunnan raportoima perämoottoreiden tukkutoimitustilasto kertoo pienten perämoottoriveneiden suosiosta: Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia, mutta pitkän aikavälin trendinä on pienten perämoottorien toimitusmäärien lasku. Vastaavasti sähköperämoottoreiden suosio erityisesti soutuveneiden moottoreina jatkaa kasvamistaan ja niiden tukkutoimitukset nousivat 26 prosenttia jo 6 530:een vuonna 2020. Heittokalastajien suosimien sähköisten keulamoottorien tukkutoimitukset kasvoivat peräti 92 prosenttia 2 130 kappaleeseen.

Polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita toimitettiin Suomeen 10 019 viime vuonna ja kasvu oli yli 75kW/100 hevosvoiman moottoreissa. Suurempien perämoottorien suosion kasvu näkyy kokonaismyynnin arvon nousuna.

Suomeen tuotiin viime vuonna eniten vesikulkuneuvoja Meksikosta. Meksikon tuonnin arvo laski 30 prosenttia ja lähes 3 500 kappaleesta käytännössä kaikki olivat vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan ja Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman yli tuhat.

Muu noin 5 000 kappaleen tuonti oli pääasiassa pienveneitä. Niissä suurin tuontimaa oli Puola, josta tuonnin arvo kasvoi 27 prosenttia (9,4 miljoonaa euroa, 282 kpl).

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2021. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2021 ennakoi positiivisia näkymiä, mutta kovimman kasvun taittumista. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 49 prosentissa yrityksistä ja 44 prosenttia uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan.

Työllisyyden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla. 67 prosenttia yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 31 prosenttia arvioi henkilöstön määrän kasvavan tänä vuonna. Henkilöstön arvioi pienenevän vain kaksi prosenttia yrityksistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)