Pitkän linjan paikallispoliitikko Asko Mäki oli syntyessään perheen neljäs poika. Isoveljien nimet ohjasivat myös hänen nimeämistään.

– Meillä kaikilla on A-kirjaimella alkava kutsumanimi. Myöhemmin sain vielä pikkusiskon, jonka nimi myös alkaa aalla.

Mäki syntyi 1956, jolloin Asko oli yleisempi nimi kuin nykyään. Asko oli suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla. Tosin tuolloin lasten määrä oli niin suuri, ettei Asko millään mittarilla muotinimi ollut. Suosituimmillaan Asko oli 1959. Tuolloin Askon kutsumanimekseen sai reilu 260 lasta. 1959 suosituin pojan kutsumanimi oli Kari. Kareja syntyi tuolloin 1900.

Mäki syntyi 1956, jolloin Askon kutsumanimekseen sai noin 230 lasta. Hänen lähipiirissään kaimat ovat olleet harvassa.

– Opiskeluaikoina tunsin yhden Askon, jonka kanssa olin silloin vähän enemmänkin tekemisissä, mutta muuten Askot ovat olleet aika harvassa.

Täysin Askoton Suomi ei sentään Mäen lapsuudessa ollut.

– Muutimme lapsuudessani aika usein. Asuimme Mikkelissä ja Joensuussa ennen kuin muutimme Turkuun. Kun muutimme uudelle paikkakunnalle, katsoin puhelinluettelosta, onko siellä Asko Mäkiä. Joka kaupungista löytyi täyskaima, hän kertoo.

Todennäköisesti nimen harvinaisuudesta johtuen Mäelle ei ollut tarvetta keksiä lempinimiä. Pääsääntöisesti häntä onkin aina kutsuttu Askoksi.

– Perheen kesken ja osa lapsuuden pihakavereista kutsui minua Asoksi, mutta se ei levinnyt mitenkään laajaan käyttöön. Se lempinimi tuli varmaan siitä, kun en ihan pienenä osannut sanoa nimeäni ja Asko lyheni Asoksi.

Mäki tunnustaa, ettei ole juhlijatyyppiä. Nimipäivät vilahtavat yleensä ohi ilman sen suurempaa huomioimista.

– Äiti saattoi onnitella, mutta itselläni ei ole ollut tapana nimipäiviä viettää, kun en ole juurikaan syntymäpäiviäkään viettänyt. Kun täytin 60 vuotta, pidin isommat juhlat. Ehkä ensi vuonna pitää taas pitää jotkut isommat juhlat, miettii ensi keväänä 70 vuotta täyttävä Mäki.

Askon nimipäivä on 6. syyskuuta.

Ilkka Lappi