Suomen suurimman asuntokaupan verkoston Suomen Kiinteistönvälittäjien SKVL:n markkinaennuste loppuvuodelle on julkaistu. SKVL:n jäsenyritysten syyskuu vain noin kolme prosenttia hiljaisempi kuin elokuu – Asunnonvaihtotarve ei ole muuttunut – omakotitalot ovat edelleen halutuimpia. Asuntokauppaa hidastaa rahoituksen saanti pienemmillä paikkakunnilla. Tulevan talven lämmitysenergiasta tullut liian iso puheenaihe suhteessa siihen, että asunto on pitkän ajan investointi ja lämmityksen osuus vain puolet sähkölaskusta.

Asuntomarkkinoiden lievä hidastuminen on luonnollinen reaktio korkojen pienestä noususta ja muun elinkustannustason noususta.

– Ihmisten tarve vaihtaa asuntoja ei ole kuitenkaan muuttunut ja aiheuttaa sen, että hiljaisemman hetken jälkeen markkinoilla on odotettavissa vilkkaampi vaihe, kun patoutunut tarve purkautuu suurempaan kysyntään ja tarjontaan, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Markkinat ovat palanneet viiden vuoden keskimääräiseen volyymiin ja maailmantilanteen kehitys vaikuttaa siihen, milloin markkina lähtee jälleen nousuun.

– Asunnon hankinta on juuri nyt järkevintä ostajan kannalta, sillä seuraavan nousun alkaessa tarjonta on taas kysyntää vähäisempää ja hinnat nousevat, jatkaa Mannerberg.

– Ennusteemme mukaan loppusyksy tulee olemaan keskimäärin noin viisi prosenttia edellistä vuosineljännestä hiljaisempi ja hinnat keskimäärin noin 2–3 prosentin laskussa, mutta tämä on tyypillistä Suomen märässä ja pimeässä syyssäässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen myytävän asunnon hinnasta putoaisi näin paljon pois vaan sitä, että pyyntihintoja on useimmiten jo korjattu ja kauppojen toteutuessa ne tulevat tilastoihin. Halutuimmissa asunnoissa nähdään todennäköisesti hintojen pysymistä ennallaan tai loivaa nousuakin.

Pörssikurssien vaikutus on aiemminkin näkynyt melko selvästi asuntomarkkinoiden nousuissa ja laskuissa. Nyt pörssikurssit ovat laskeneet vuodessa viiden vuoden keskimääräiselle tasolle koronapiikin jälkeen ja monet odottelevat nousun palaamista ennen kuin siirtävät varojaan asuntoihin.

Viime tiistaina 27. syyskuuta julkistetun Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan seuraavan 12 kuukauden asunnonvaihtoaikeiden määrä on myös pysynyt korkealla tasolla ja vain hiukan laskenut viime vuoden huippulukemista.

– Tämä kertoo myös selvästi siitä, että kuluttajat ovat realisteja mutta harkitsevat pidempään ratkaisujaan asunnonvaihdossa, kommentoi Mannerberg. Tämä näkyy nyt selvästi asuntojen keskimääräisissä myyntiajoissa, jotka ovat pidentyneet selvästi vuonna 2022. Kysynnän laskiessa tarjonta on jonkin verran lisääntynyt mutta ei niin paljon, että hinnoissa olisi odotettavissa merkittäviä muutoksia. Moni myyjä ja ostaja odottelee tällä hetkellä, miten markkina kehittyy ja koska käänne ylöspäin alkaa. Asuntosijoittajat ovat jo alkaneet ostaa, sillä tarjolla on hyviä uusiakin asuntoja parhailla paikoilla.

Moni miettii tulevan talven energiakustannuksia. Kustannuksia arvioidessa kannattaa huomioida se, että yli miljoona kotitaloutta Suomessa asuu omakoti- tai paritalossa sekä yli 250 000 taloutta asuu omassa rivitaloasunnossa. Kerrostaloasujien määrä omassa omistusasunnossa on yllättäen vain noin 500 000 asuinkuntaa. Sähkölämmitteisiä pientaloja on yli 40 prosenttia. Puulämmitteisiä on vielä yllättävän paljon, noin 20 prosenttia omakotitaloista.

Öljylämmityksen osuus on myös noin 20 prosenttia ja maalämmön osuus noin kymmenen prosenttia. Useimmissa sähkölämmitteisissä taloissa on helppo vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen melko pienilläkin investoinneilla kuten ilmalämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Lisäksi sähkön kulutuksessa on huomioitava, että merkittävä osa sähkönkulutuksesta pientalossa on sama kaikilla lämmitysmuodosta riippumatta kuten valaistus, käyttöveden lämmitys, pyykinpesu, sauna ja muu eläminen. Lämmityksen osuus jää siis useimmilla pienemmäksi kuin moni ajattelee. Ennusteiden mukaan sähkön hinta tulee talvikauden jälkeen laskemaan merkittävästi, kun tuotannon omavaraisuus Suomessa alkaa toteutua.

Loma-asuntojen kauppamäärät ovat tänä vuonna olleet noin viiden vuoden keskimääräisellä tasolla. Koronan nostavat vaikutukset on poistuneet ja moni onkin kiinnostunut ulkomaan loma-asunnoista. Koronan aikana ulkomaille ei oikein päässyt edes asuntoja katsomaan ja nyt on selvästi havaittavissa, että suomalaiset ostavat lämpimästä kakkosasuntojaan. Pelkästään Espanjan aurinkorannikolla suomalaiset tekevät useita satoja asuntokauppoja vuodessa.

Pienet vuokra-asunnot ovat jo melko normaalin kysynnän ajassa. Tarjontaa on silti enemmän markkinoilla kuin aiempina vuosina ja tämä aiheuttaa sen, että vuokratasoissa ei ole syksyn aikana odotettavissa muutoksia. Kustannustason noustessa asuntosijoittajat pyrkivät sijoittamaan uudempiin tai peruskorjattuihin energiatehokkaisiin taloihin.

Moni ostaja haluaa siirtyä edullisempiin asuntoihin pois keskuksista ja näitä tyrmätään erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa. Pankit pyrkivät ohjaamaan suomalaiset pois elinvoimaisilta pienemmiltä paikkakunnilta pieniin asuntoihin ja kalliimpiin kasvukeskuksiin.

– Pidämme tätä politiikkaa lyhytnäköisenä ja Suomen kansan aliarvioimisena. Monet isommat pankit ovat avoimesti myöntäneet, että eivät halua rahoittaa muuta kuin kasvukeskuksissa sijaitsevia asuntoja. Tässä on mielenkiintoista lähtökohtaa kevään vaaleihin ja asuntopoliittiseen keskusteluun, kommentoi Mannerberg.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)