Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asumisoikeusasuminen on edelleen selvästi edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta. Ero on suurin Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Viime aikoina kohtuuhintaisten asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut selvästi muun muassa hybridityön yleistymisen ja korkotason nousun myötä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n 27. lokakuuta julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa selvästi omakustannusperiaatteella toimivia asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia.

Vapaarahoitteiset vuokrat ovat Helsingissä 55 prosenttia, Espoossa 34 prosenttia, Vantaalla 33 prosenttia, Oulussa 29 prosenttia, Turussa 28 prosenttia, Tampereella 26 prosenttia, Kuopiossa 22 prosenttia, Jyväskylässä 18 prosenttia ja Lahdessa 16 prosenttia asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Ero on kasvanut viime vuoteen verrattuna, kun vuokralla asuminen on kallistunut suhteessa enemmän kuin asumisoikeusasuminen. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ovat nousseet koko maassa vuoden aikana keskimäärin 0,9 prosenttia.

Kaikissa suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta käyttövastikkeet ovat myös niin ikään omakustannusperiaatteella toimivia ARA-vuokria edullisempia. Oulussa eroa on kymmenen prosenttia, Lahdessa seitsemän, Tampereella kuusi ja Jyväskylässä sekä Vantaalla neljä prosenttia asumisoikeusasumisen eduksi.

– Asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuus ja turvallisuus korostuvat erityisesti nyt, kun korot ja niiden myötä asumisen kustannukset ovat nousussa ja taloudellinen epävarmuus lisääntyy. Asumisoikeusasuminen on riskitön ja joustava asumismuoto. Asukkaan muuttaessa pois asumisoikeusmaksu palautetaan takaisin tarkistettuna rakennuskustannusindeksillä, joka kesä-syyskuussa oli noussut keskimäärin vajaat kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. Tässäkin mielessä asumisoikeusasuminen on taloudellisesti hyvä valinta, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilä.

Asumisoikeusasuntoja tarjoavien yhtiöiden mukaan asuntojen hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten parin vuoden aikana. Taustalla ovat koronapandemia, työnteon uudet mallit sekä kasvanut taloudellinen epävarmuus.

– Koronapandemia kasvatti hakijamääriä, kun ihmiset joutuivat olemaan aiempaa enemmän kotona ja kaipasivat enemmän asuinneliöitä. Kun koronan jälkeen hybridityöstä on tullut varsinkin tietotyöntekijöiden keskuudessa uusi normaali, tarvitaan tilaa etätöiden tekemiselle. Erityisesti isompia perheasuntoja on kysytty aiempaa enemmän, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Esa Mustonen.

Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on pientä, ja se on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 alkaen. Myös tyhjillään olevien asuntojen määrä on vähentynyt. Elokuussa 2021 vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olevia asuntoja oli 250, mikä on 44 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asumisoikeusasunnot keskittyvät suuriin, kasvaviin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin, joissa kohtuuhintaiselle asumiselle riittää kysyntää. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 45 %, Tampereen seudulla 11 % ja Turun seudulla yhdeksän prosenttia Suomen asumisoikeusasunnoista. Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla on yhteensä 18 prosenttia asumisoikeusasunnoista.

– Vaikka asumisoikeusasuntojen määrä koko Suomen asuntokannasta jää alle kahden prosentin, on niiden määrissä paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Jyväskylässä niiden määrä on neljä prosenttia ja pääkaupunkiseudullakin niiden osuus on lähes neljä prosenttia asuntokannasta. Rakentaisimme mielellämme kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskuksiin enemmänkin, kun vain saisimme tontteja, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n toinen varapuheenjohtaja Elias Kiviranta.

ARA:n katsauksen mukaan Suomessa oli 31.8.2021 mennessä noin 54 000 asumisoikeusasuntoa 48 kunnassa. Asuntojen määrä lisääntyi noin 2 000 asunnolla vuoden takaiseen verrattuna. Kuluvan vuoden aikana uusia asumisoikeusasuntoja valmistuu 1564. Eniten rakennetaan Helsinkiin (555), Espooseen (188), Keravalle (148), Jyväskylään (118) ja Tampereelle (109).

Suomen suurimmat asumisoikeusyhteisöt ovat (suluissa asuntojen määrä 31.8.2021) Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (17 019), TA-Asumisoikeus Oy (15 116), AVAIN Asumisoikeus Oy (8 097) ja Helsingin Asumisoikeus Oy (5 560).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)