Varte Oy laajeni Turkuun ennen varsinaista rakennusbuumia
Paranemisen merkkejä näkyy rakennusalan markkinoilla, sillä iso suomalainen rakennusalan yritys laajeni Turkuun.
Varte Oy perusti elokuussa tytäryhtiön Turkuun. Kolme turkulaista pitkän linjan rakentamisen ammattilaista ottavat vetovastuun Varte Turku Oy:ssä. Toimitusjohtajana aloitti Mikko Kilpi, joka on toiminut alalla jo 30 vuotta, josta ison osan Turun seudulla.
– Alueyhtiö toimii osana valtakunnallisesti toimivaa Varte-konsernia, mutta päätöksenteko ja projektien läpivienti ovat paikallisissa käsissä, Kilpi toteaa.
Kilven lisäksi johdosta vastaaville Petri Hyttiselle sekä Anttoni Salmiselle Turun seudun tontti- ja hankemarkkinat sekä keskeiset toimijat ovat tuttuja, sillä he kaikki ovat toimineet pitkään Turussa rakennusalalla.
– Meillä kaikilla on laajat kontaktiverkostot, ja jokaisen meidän työnkuvat ja roolit ovat erilaisia, mitkä täydentävät toisiaan. Minulla on toimitusjohtajan tehtäviä, Petri johtaa tuotantoa ja Anttoni vastaa projektien suunnittelun johtamisesta, Kilpi kertoo.
Varte Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli noin 225 miljoonaa, ja konsernilla on koko toiminta-alueellaan noin 30 työmaata käynnissä ja 200 työntekijää. Emoyhtiön toimitusjohtaja on Arto Jokinen.
Tytäryhtiö tuo verotuloja ja töitä Turkuun, ja tuoreella tytäryhtiöllä onkin jo Kilven mukaan käynnistymässä vuodenvaihteen jälkeen uusia rakennusprojekteja.kuten hoivakodin rakentaminen sekä korjausrakentamista, kuten ison 10 000 neliön liiketilan saneeraushanke, ja neuvotteluissa on myös uudisrakennuskohteita.
– Nyt meillä on suunnittelut käynnissä ja hankimme rakennuslupia. Uudet projektit näkyvät myös työllistämisvaikutuksena tällä alueella. Meillä alkaa tulevien viikkojen aikana rekrytoinnit työmaatoimihenkilöiden parissa, sillä haemme vastaavia mestareita ja työmaamestareita. Työmaalla tullaan työllistämään taas alihankkijoita, Kilpi kertoo.
Kilven mukaan Turku on taantumasta huolimatta muutenkin muuta maata paremmassa tilassa rakentamisen suhteen.
– Turussa on jatkettu esimerkiksi valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamista, ja uusia kerrostaloja tarvitaan jatkossakin, sillä muuttoliike on täällä ollut yli 4 000 henkeä per vuosi. Myös teollisuus on investoinut Turussa rakentamiseen, Kilpi sanoo.
Kilven mukaan rakennusalalla tosiaan voi nähdä jo piristymisen merkkejä myös vapaarahoitteisen asunnontuotannon suhteen.
– Seuraava vuosi 2026 alkaa pikku hiljaa näyttää valoisammalta, mutta monien arvioiden mukaan vuonna 2027 saattaa rakennusbuumi olla jo täysin valloillaan. Onkin paljon parempi perustaa ennen tuota buumia uusia rakennusalan firmoja, nyt kun tarjolla on vapaata työvoimaa sekä tonttivarantoa, Kilpi toteaa.
Marianne Rovio