Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa.

Tyypin 2 diabeteksen tiedetään lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tämä liittyy tyypillisesti diabetesta sairastavien suurempaan sydän- ja verisuonitautien taakkaan.

Eri arvioiden mukaan tyypin 2 diabetes lyhentää elinajanodotetta keskimäärin noin kuusi vuotta. Tuore tutkimus tarkentaa aiempia ennusteita. Erittäin merkittävää näyttää olevan se, missä iässä diabetes diagnosoidaan. Mitä nuorempana sairaus puhkeaa, sitä enemmän jäljellä oleva elinajanodote on vaarassa lyhentyä.

Tutkimuksen toteutti Emerging Risk Factors Collaboration -konsortio, jota koordinoi Cambridgen yliopisto. Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa on mukana myös Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.

Tutkimuksessa yhdisteltiin tiedot lähes sadasta eri seurantatutkimuksesta, jotka oli toteutettu kaikkiaan 19 maassa. Näin yhdistämällä voitiin toteuttaa laaja virtuaalinen seurantatutkimus noin 1,5 miljoonalle diabetespotilaalle. Seuranta-aikaa kertyi yhteensä yli 23 miljoonaa henkilövuotta.

Tulosten perusteella 50-vuotiaana todettu tyypin 2 diabetes lyhensi jäljellä olevaa elinaikaa keskimäärin 5–6 vuotta. Kymmenen vuotta aiemmin eli 40-vuotiaana diagnosoitu diabetes vähensi potentiaalisia elinvuosia noin kymmenen vuotta. Kolmekymppisenä hankittu diabetes merkitsi jo arviolta 13–14 vuoden keskimääräistä lyhentymää elinajanodotteeseen. Vertailukohteena olivat sekä EU:n että Yhdysvaltain väestöistä lasketut yleiset ikäryhmittäiset elinajanodotteet.

Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen toimii vastuullisena tutkijana hankkeeseen osallistuneessa Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -kohorttitutkimuksessa.

– Tulokset kieltämättä ovat dramaattisia, mutta niihin kannattaa silti suhtautua pienellä varovaisuudella. Arvio kuolleisuusriskeistä on yhteenveto lukuisissa maissa ja väestöryhmissä tehdyistä havainnoista. Suomalaiseen väestöön lukuja ei voi aivan täysin yleistää, sillä hoitoketjut ja tyypin 2 diabeteksen hallinta poikkeavat melko paljon eri maissa.

Kauhanen painottaa myös, että seuranta-aineistot kerättiin pääosin jo useita vuosia sitten, joten ne eivät välttämättä täysin heijasta tämän hetken tilannetta diabeteksen diagnosoinnissa, hoidossa ja hallinnassa. Yleiskuva on Kauhasen mukaan kuitenkin selvä: diabetes on erittäin merkittävä kansanterveysongelma, ja sitä suurempi mitä nuoremmista ikäryhmistä on kyse.

Tyypin 2 diabetes on yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa ja myös Suomessa, vaikka kansainvälisessä vertailussa Suomen väestön tilanne ei ole ollut aivan pahimmasta päästä. Vuonna 2021 maailmassa arvioitiin olevan yli puoli miljardia diabetesta sairastavaa ihmistä. Tapaukset ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla aikuisilla, mikä nyt julkaistun tutkimuksen perusteella olennaisesti lisää ongelman vakavuutta.

– Kakkostyypin diabeteksen keskeiset riskitekijät liittyvät ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen sekä liikunnan vähäisyyteen. Pääpaino sairauden ehkäisyssä on elintapatekijöissä ja niiden saamisessa terveellisempään suuntaan. Näiden tulosten valossa merkitystä on myös sillä, jos sairastumista voidaan viivyttää.

Hankkeen tutkimusrahoitus tuli julkisilta, ei-kaupallisilta toimijoilta Britanniasta sekä Yhdysvalloista. Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Lancet Diabetes Endocrinology -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)