Rajapyykki ylittyi ennätysajassa. Turku saavutti viime viikolla 210 000 asukkaan rajan. Tuorein 10 000 asukkaan lisäys saatiin aikaan vain 2,5 vuodessa. Tahti on kiivas eikä se näytä hidastumisen merkkejä.

Turun väkimäärä on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi enemmän kuin kertaakaan yli 50 vuoteen. Hitaan kasvun aika on ohi. Nyt ollaan nopean kehityksen vaiheessa, suurkaupungistumisen vaiheessa.

Viimeisen viiden vuoden aikana uusia turkulaisia on kirjattu 15 534 lisää, uusia työpaikkoja 4 147 lisää, uusia korkeakouluopiskelijoita 2 745 lisää ja uusia asuntoja on valmistunut 10 755. Uusia yrityksiä on synnytetty 2 003. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 31,5 prosenttia.

Jos tahti jatkuu, 220 000 asukkaan raja ylittyy vuonna 2029, 230 000 asukkaan raja vuonna 2034, 240 000 asukkaan raja vuonna 2037, 250 000 asukkaan raja vuonna 2041 ja 260 000 asukkaan raja vuonna 2044. Turku ei ole enää entisensä. Pikkukaupunkimentaliteetista täytyy luopua.

Väestönkasvu tarkoittaa myös kansainvälistymistä. Väkeä tulee nyt erityisesti Kaakkois-Aasiasta ja Intian niemimaalta. Väestöstä 18,1 prosenttia on jo monikielisiä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia. Nettomaahanmuuton osuus kasvusta on kaksi kolmasosaa. Eniten Turussa on Ukrainan, Viron, Serbian, Montenegron, Irakin, Venäjän ja Intian kansalaisia.

Kieliryhmiä on 162. Kieliryhmistä 82:ssa on yli kymmenen henkeä. Monikielisten osuus nousee 30,6 prosenttiin vuoteen 2045 mennessä.

Kasvava väkimäärä tarvitsee paitsi asuntoja myös työpaikkoja. Turussa oli vuoden 2023 lopussa 109 500 työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus oli 121,3 prosenttia. Työpaikkoja on erityisesti keskustassa, yliopistolla sekä Kupittaalla ja Itäharjulla. Kaupunkiseudun muista kunnista pendelöi Turkuun 24 000 työllistä, eniten Raisiosta ja Kaarinasta.

Työpaikkoja ennustetaan tulevan 20 000 lisää vuoteen 2040 mennessä. Turussa olisi silloin 130 000 työpaikkaa.

Lasse Virtanen