Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen asukkaiden aktiivisuus muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkausten lajittelussa on kasvussa. Määrät osoittavat, että varsinaissuomalaiset pelastavat pakkausjätteet sekajätteestä paremmin kuin koko Suomessa keskimäärin. Kierrätystavoitteisiin on kuitenkin vielä kirittävää.

Pakkausjätteiden erilliskeräyspalvelun tuominen yhä useammalle rivi- ja kerrostalokiinteistölle on lisännyt lajitteluintoa huomattavasti koko Suomessa. Trendi näkyy selvästi myös Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) alueella pakkausjätteiden keräysmäärien kasvuna.

Vuonna 2025 pakkausjätteitä kerättiin jokaista LSJH:n alueen asukasta kohti 29,35 kiloa, kun koko maan keskiarvo oli 28,54 kiloa per asukas. Kasvua edellisvuodesta oli sekä LSJH:n alueella että koko Suomessa yli puoli kiloa asukasta kohden.

Kotipihojen pakkausjäteastioihin lajiteltiin LSJH:n alueella viime vuonna 8 426,5 tonnia muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkauksia. Vuonna 2024 määrä oli 8 132,3 tonnia.

– Toimialueemme kotipihoilta kerättiin viime vuonna siis noin 294 tonnia edellisvuotta enemmän pakkausjätteitä, LSJH:n palvelupäällikkö Sanna Rajala iloitsee tiedotteessa.

Alueen LSJH-ekopisteisiin ja Rinki-ekopisteisiin vietiin pakkausjätteitä viime vuonna noin 6109,8 tonnia, mikä on noin 165 tonnia enemmän kuin vuonna 2024, jolloin pakkausjätteitä vietiin ekopisteille 5944,6 tonnia.

Koko Suomessa pakkausjätteitä kerättiin kiinteistöiltä 83 017,3 tonnia vuonna 2025 ja 80 617,7 tonnia vuonna 2024. Koko Suomessa ekopisteille vietiin vuonna 2025 yhteensä 65 258,5 tonnia pakkausjätteitä, kun vuoden 2024 luku oli 63 454,7 tonnia.

Määrien kasvun ohella myös lajittelun laatu on parantunut: pakkausjätteet lajitellaan entistä huolellisemmin oikeisiin keräysastioihin – pois sekajätteestä.

Tulokset osoittavat, että suomalaiset suhtautuvat lajitteluun vastuullisemmin ja innokkaammin.

– On ilahduttavaa, että varsinaissuomalaiset ylittävät pakkausjätteiden lajittelussa valtakunnallisen keskiarvon. Olemme oikealla tiellä! Kierrätystavoitteisiin pääsemiseksi lajitteluaktiivisuutta pitäisi kuitenkin lisätä huomattavasti, Rajala kertoo.

Esimerkiksi muovipakkausten keräykseen suomalaiset lajittelevat nykytietojen mukaan 3–4 pakkausta kymmenestä. Kansallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi määrän tulisi olla kahdeksan pakkausta kymmenestä.

– EU-tason tavoitteet edellyttävät sekajätteen vähentämistä ja materiaalien parempaa hyödyntämistä. Koska muovipakkausten kierrätys ontuu, Suomi joutuu maksamaan kierrättämättömistä muovipakkauksista EU:lle noin 89 miljoonaa euroa vuodessa, Rajala toteaa.

LSJH tekee aktiivisesti töitä lajittelun helpottamiseksi. Esimerkiksi kiinteistökohtainen monilokerokeräys tuo kierrätysmahdollisuudet entistä lähemmäs asukkaita, mikä kokemusten mukaan lisää lajitteluintoa entisestään.

Pakkausmateriaalien kierrättäminen oikeisiin astioihin vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja energiankulutusta sekä edistää kiertotaloutta.

– Asukkaiden lajittelemana pakkausmateriaalit saavat uuden elämän. Niitä käytetään uusien muovituotteiden, kartonkipakkausten, metalliosien, lasipakkausten ja rakennusmateriaalien tuotannossa, Rajala muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)