Talvi on vähitellen väistymässä, ja sulavien lumien alta paljastuu nurmen lisäksi myös roudan rikkomia teitä. Ammottavat kuopat tiessä voivat aiheuttaa autoilijoille ikäviä yllätyksiä ja vaaratilanteita. Tiestön huono kunto on puhuttanut paljon viime vuosina.

Mennyt talvi on ollut runsasluminen mutta myös sateinen. Lämpötila on viime viikkoina sahannut paljon nollan molemmin puolin, ja sahaa tälläkin hetkellä. Se entisestään lisää routavaurioita. Usein montut ja halkeamat tiessä ovat harmittomia, mutta isommat kuopat tai esimerkiksi halkeaman terävät reunat voivat aiheuttaa autoilijoille monenlaista harmia.

– Tyypillisimpiä vaurioita ovat rengas- ja vannevauriot routareikään ajettaessa. Myös näiden rikkoutuneiden kohtien väistäminen voi aiheuttaa vaaratilanteita, esimerkiksi jos tie on liukas ja routa on nostanut tiehen "hyppyrin". On käynyt niinkin, että auto on päätynyt ojaan, kun on päätetty kiertää kuoppa, mutta arvioitu tila tien pientareella väärin, sanoo Fennian ajoneuvovahinkojen palvelupäällikkö Panu Stromberger tiedotteessa.

Ajo-olosuhteet ovat Strombergerin mukaan nyt haastavia, kun tiet voivat olla aamulla kylmän yön jäljiltä hyvinkin liukkaita.

– Kannattaa varata ylimääräistä aikaa liikkumiseen ja hidastaa reippaasti tierikkojen kohdalla, sekä seurata liikennetietoja, sillä pahimpien vaurioiden kohdalla teitä voidaan joutua sulkemaan ja nopeuksia rajoittamaan.

Kuopat ja repeämät tiessä eivät ole routarikkojen ainoa riesa. Rikkoutuneesta tiestä irtoaa helpommin myös kiviä, jotka saattavat lisätä lasivahinkojen määrää. Varsinkin uudemmissa autoissa tuulilaseihin on kiinnitetty kameroita ja sensoreita, jotka vaikuttavat auton turvajärjestelmiin. Sen vuoksi lasivahingot tulisi Strombergerin mukaan korjauttaa viipymättä.

– Viivyttely lasin korjaamisessa voi myös pahentaa lasirikkoa. Moni lasivahinko, josta selviäisi nopealla paikkauksella, vaatiikin koko lasin vaihtoa, jos kiveniskemä pääsee kehittymään halkeamaksi. Lisäksi lasinpaikkaus on usein asiakkaalle maksuton, kun taas lasinvaihto maksaa lasivakuutuksen omavastuun verran, Stromberger sanoo.

Stromberger muistuttaa, että turvavälien kunnioittaminen on nyt tärkeää.

– Jos edellä ajava huomaa tiessä routavaurion, voi se aiheuttaa nopean jarrutuksen. Takana olevalle tilanne voi tulla yllättäen ja varsinkin liukkaalla tiellä jarrutusmatka voi olla tavallista pidempi. Myös lasivahinkoja sattuu useammin, jos ajaa aivan toisen auton takana, varsinkin moottoritielle kiihdytettäessä.

Strombergerin mukaan kaskovakuutuksissa voi olla vaihtelua siinä, mitä ne kattavat ja minkälaiset omavastuut niissä on.

– Jos esimerkiksi vain rengas menee rikki, voi miettiä, kannattaako korvausta hakea. Siihen vaikuttavat erilaiset omavastuurajat ja mahdolliset bonusmenetykset. Onnettomuuden sattuessa kannattaa soittaa heti oman vakuutusyhtiön palvelunumeroon, sieltä selviää oman vakuutusturvan kattavuus, Stromberger jatkaa.

Sähköautoilijoiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota teiden kuntoon. Koska sähköautot ovat vastaavia polttomoottoriautoja painavampia ja niissä on usein matalaprofiilirenkaat, sattuu rengasrikkoja huonokuntoisella tiellä aiempaa herkemmin. Sähköautoissa se tarkoittaa usein hinausauton kutsumista paikalle.

Renkaan vaihtaminen sähköautoon ei ole suositeltavaa itse. Jos sähköauton rengas puhkeaa kesken matkan ja sen haluaa itse vaihtaa, tulee autonvalmistajan ohjeita noudattaa tarkasti.

‒ Sähköauton renkaan vaihtaminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin polttomoottoriautossa. Tavallinen tunkki ei välttämättä kestä sähköauton painoa, ja väärään kohtaan asetettu tunkki saattaa vahingoittaa pohjassa sijaitsevaa akustoa. Lisäksi renkaiden kiinnitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota aiemmin mainitun painon ja väännön vuoksi, Stromberger kertoo.

Sähköauton akusto vaatii myös erityistä varovaisuutta huonokuntoisilla teillä. Sähköautoissa on usein tavallista pienempi maavara, koska akusto lisäksi sijaitsee auton pohjassa. Lisäksi sähköauton akseliväli on näissä melko pitkä, akustolle on tarvittu mahdollisimman paljon tilaa. Kun yhtälöön vielä lisää pohjassa sijaitsevan akuston melko kevyen suojauksen, on epätasaisella tiellä tavallista suurempi riski auton vaurioitumiseen.

‒ Sähköauton kanssa kannattaa olla tarkkana myös muualla kuin vain huonokuntoisilla teillä. Myös esimerkiksi jäiset lumipenkat tai katukivetysten reunat voivat vaurioittaa sähköauton akkua, jos autoon ottaa pohjakosketuksen.

‒ Huoltoon kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos auto on osunut kuoppaan tai ajanut syvästä lammikosta. Vioittunut akku voi toimia arvaamattomasti ja osa autonvalmistajista edellyttää pienestäkin painaumasta akun vaihtoa korjaamisen sijaan, jolloin vahinko saattaa maksaa kymmeniä tuhansia euroja, Stromberger muistuttaa.

Töyssyjen ja kuoppien lisäksi riskipaikkoja sulamisvesien aikaan ovat erityisesti teiden notkokohdat, joihin kerääntyy paljon vettä. Stromberger kehottaa välttämään suurempia lammikoita ja veden peittämää osuutta tiellä. Lammikot voivat olla yllättävän syviä, jolloin vettä voi päätyä jopa autoon sisälle.

Erityisesti tänä talvena, kun lunta on ollut paljon, sulavettäkin on odotettavissa runsaasti. Strombergerin mukaan millään autolla ei tule ajaa veteen silloin, kun ei tiedä sen syvyyttä tarkasti.

‒ Monesti lammikot ja notkot oletetaan matalammiksi kuin ne oikeasti ovat. Varsinkin sähköautossa auton pohja tulee nopeammin vastaan pienemmän maavaran vuoksi. Jos kosteutta pääsee akustoon ja sähkölaitteisiin, voi se aiheuttaa erilaisia häiriöitä ja korroosiota, jotka ilmenevät vasta pidemmän ajan kuluttua.

Myös perinteisempi polttomoottoriauto voi vioittua vedestä, jos esimerkiksi vettä joutuu moottoriin ilmanottoaukon kautta, kun lammikko on riittävän syvä tai edellä ajanut auto on saanut veden lainehtimaan.

Mistä routavauriot syntyvät ja miksi teiden kunto vain huononee?

Tiet rikkoutuvat usein sääolosuhteista johtuen, kun sula vesi valuu tien päällysteen alle ja jäätyy siellä. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin tiehen tulee helposti halkeamia ja repeämiä. Jos lämpötila vaihtelee paljon nollan molemmin puolin, pääsee vesi taas sulaessaan etenemään uusiin halkeamiin. Teiden vauriot pahenevat entisestään, kun tiellä ajetaan jatkuvasti.

Routavaurioita syntyy vaihtelevasti joka vuosi ja huonokuntoisten teiden lisääntymisestä on puhuttu paljon viime vuosina. Tiet vaativat rikkoutuessaan joko paikkausta tai korjausta. Paikkaus auttaa usein hetkeksi, mutta ennen pitkää tie on kuitenkin korjattava.

Yhä useammin korjaustoimenpiteitä on kuitenkin lykätty julkisen rahoituksen puuttuessa. Näin maanteille on syntynyt korjausvelkaa, joka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon. Traficomin mukaan teistä noin 17 prosenttia on huonokuntoisia.

Myös autoilijat ovat huomanneet tämän. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on Traficomin mukaan heikentynyt viime vuosina merkittävästi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)