Tuulivoimaloiden rakennusbuumi hidastumassa

Tuotannossa olevat, rakenteilla olevat, luvitetut sekä kaavoitetut tuulivoimalat.
Tuotannossa olevat, rakenteilla olevat, luvitetut sekä kaavoitetut tuulivoimalat. Kuva: Tuulivoimayhdistys

Uusiutuvan energian lähteet, etenkin tuulivoima, ovat kasvaneet merkittävästi osana vihreän siirtymän agendaa Suomessa ja koko Euroopassa. Tuulivoimaloihin on investoitu laajasti ja uusia voimaloita ja hankkeita on syntynyt tiheään tahtiin viime vuosina. Mihin rakentaminen loppuu?

Suomessa todellinen tuulivoiman kasvuharppaus nähtiin jo 1990-luvun lopulla. Ensimmäiset suuremmat tuulivoimahankkeet käynnistyivät, ja siitä lähtien ala on kasvanut vakaasti. Uusia investointeja on tehty kiihtyvällä tahdilla, ja vuoden 2021 tuotantomäärästä on noustu yli 4 000 megawatilla vuoden 2024 tuotantoon verrattuna. Koko Suomen sähköntuotannosta lähes 98 prosenttia katettiin kotimaisesti viime vuonna eli Suomi on lähes täysin itsenäinen sähköntuottaja.

Nykyisten hankkeiden valmistuessa investointien seuraava vaihe näyttää epävarmalta. Suurin kysyntä on täytetty ja olemassa olevia hankkeita valmistuu tulevina vuosina. Sähkönkulutuksen pitäisi kuitenkin kasvaa, jotta uusien tuulivoimaloiden rakentaminen olisi kannattavaa. Tämä kasvu voisi tulla esimerkiksi teollisuuden investoinneista tai vedyn jalostamisesta, mutta toistaiseksi markkinoilla ei ole riittävästi kysyntää uusille voimaloille.

Vetytalouteen uskovat toivovat lisää tuulivoimaa, jotta vetytalous saataisiin kunnolla käyntiin Suomessa.

Tästä herää kysymys millä investoinnit kustannetaan ja kumpaan keskitytään ensin: sähköntuotannon kasvattamiseen vai sähkönkulutuksen kasvattamiseen? Sähköntuotannon kasvu ilman kulutusta ei ole kannattavaa, mutta kulutuksen kasvu esimerkiksi vihreän vedyn jalostamisella ei ole kannattavaa ilman suurta uusiutuvan sähkön tuotantoa.

Suurin osa suomen tuulivoimaloista sijoittuu länsirannikolle, jossa ei enää myöskään ole tilaa rakentaa lisää. Itä-Suomi näyttää kartalla tyhjältä ja kapasiteettia sieltä löytyisikin. Ongelmana on kuitenkin puolustusvoimien tutkat, joita uudet tuulivoimalat ja tuulivoimapuistot häiritsisivät. Uusilla teknologisilla ratkaisuilla ongelma voidaan hoitaa, mutta jälleen kerran kustannuskysymys nousee vahvasti esille. Alla olevassa kartassa näkyvillä ovat tuotannossa olevat, rakenteilla olevat, luvitetut sekä kaavoitetut tuulivoimalat.

Investointinäkökulman lisäksi Suomessa on esiintynyt asukkaiden huolia tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista, kuten melusta ja infraäänistä. Erilaisia huhuja on vuosien varrella ollut väitetyistä terveyshaitoista, mutta nämä väitteet on suurelta osin kumottu. Suurimmat kritiikin kohteet liittyvät maisemallisiin kysymyksiin sekä tuulivoimaloiden vaikutuksiin asuinviihtyvyyteen.

Toinen haaste on tuulivoimaloiden vaikutus eläimiin, kuten lepakoihin, joista on raportoitu vahingoittuvan voimaloiden aiheuttamista paineaalloista. Vaikka nämä tapaukset ovat harvinaisia, ne ovat nostaneet keskustelua ympäristövaikutuksista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Myyräkannat kasvussa Lounais-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.

Ilmalämpöpumppujen vahinkoriski kasvaa hellesäällä

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan lämpimät kesät ovat saaneet puolet (49 %) suomalaisista investoimaan jollain tavalla viilennykseen. Helteet lisäävät myös vahinkoriskiä: viime kesän ennätyspitkän hellejakson aikana ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoilmoituksia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön kolminkertainen määrä tavanomaiseen kesäkuukauteen verrattuna.

Tutkija: Punkkirokotetta kannattaa harkita suositusalueiden ulkopuolellakin

Lämpimän kevään myötä punkit aktivoituivat tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista aikaisemmin ja punkkihavaintoja on tehty tähän mennessä poikkeuksellisen runsaasti eri puolilla maata.

Turun Suurtorin keskiaika nimitti kunniajäsenikseen Benito Casagranden ja Petteri Järven

Keskiajan Turku -tapahtumaa järjestävä Turun Suurtorin keskiaika ry julkisti kunniajäsenet perjantaina 26. kesäkuuta Brinkkalan pihalla osana tapahtuman ohjelmaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä Turun keskiaikaisista markkinoista. Nykyisin Keskiajan Turku nimeä kantava tapahtuma on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma, jossa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää.

Turun keskustan elävyys vahvistunut

Turun keskustassa tehtiin vuonna 2025 noin 22,2 miljoonaa käyntiä, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla keskustassa viivyttiin aiempaa pidempään ja asiointien määrä kasvoi.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Ratapihankadun kerrostalon peruskorjaus valmistui

Ratapihankatu 43 talo valmistuu peruskorjauksesta ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 1. heinäkuuta.

Uusi K-Market Houtskari avautuu tiistaina

Paraisten Houtskarissa juhlitaan tiistaina 30. kesäkuuta uuden K-Marketin avaamista. K-kauppiaana toimii Johnny Wikstedt .

Satamakadun liikenteeltä sulkemista jatketaan vuoden 2027 elokuuhun

Satamakatu välillä Vallihaudankatu-Linnankatu pysyy suljettuna kaikelta liikenteeltä elokuuhun 2027 saakka, eikä vain kuluvan vuoden loppuun, kuten aikaisemmin tiedotettiin.

Lounais-Suomen tienvarsia niitetään elokuun loppuun asti

Tienvarsien niitot ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1–4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Päällystystyö kaventaa kaistaa Tammitiellä

Jyrsintä- ja päällystystyö vaikuttaa liikenteeseen Tammitiellä, välillä Hämeentie-Vanha Hämeentie, 3. heinäkuuta asti. Yksi ajokaista on pois käytöstä. Paikalla on liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Hartela valittu Turun Karhunaukion monitoimitalohankkeen kehitysvaiheeseen

Hartela on valittu toteuttamaan Turkuun rakennettavan Karhunaukion monitoimitalon yhteistoiminnallisen KVR-hankkeen kehitysvaihe. Kehitysvaiheen sopimus on allekirjoitettu kesäkuussa 2026.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Varsinais-Suomeen 175 000 euroa avustusta arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Vuonna 2026 Lounais-Suomen elinvoimakeskus myönsi Varsinais-Suomen alueelle yhteensä 175 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 95 kappaletta, joista 40 hakijaa sai myönteisen päätöksen.

Teatteri Akselin vauhdikas farssi Vaimoni Maurice riemastuttaa Puolalanpuistossa heinäkuussa

Teatteri Akselin kesätuotantona nähdään tänä vuonna maailmanlaajuiseksi hitiksi noussut farssi. Raffy Shartin vuonna 1997 kirjoittama Vaimoni Maurice saa ensi-iltansa Rakennusperinteen Ystävät ry:n idyllisessä pihapiirissä Puolalanpuistossa perjantaina 3. heinäkuuta. Farssin ohjaa persoonallisista sovituksistaan tunnettu Kauno Takarautio .

Mynämäen henkirikoksessa kiinniottoja

Lounais-Suomen poliisi on ottanut kiinni kolme henkilöä, joiden osallisuutta Mynämäellä tapahtuneeseen henkirikokseen selvitetään. Poliisi esittää kolmikkoa vangittavaksi.

Strand Properties kasvatti rajusti markkinaosuuttaan

Suomessa 2024 toimintansa aloittanut kiinteistövälitysketjun Strand Properties Oy:n liiketoiminta on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti. Yhtiö yli kaksinkertaisti välityspalkkiotuottonsa ja kasvatti merkittävästi myyntivolyymiaan toukokuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Kasvun taustalla on nopeasti vakiinnutettu asema päätalousalueilla, välittäjäverkoston laajentuminen sekä aktiivinen markkinointi.

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: TPS nousi voittoon Muzacin lisäaikamaalilla

Albijon Muzaci.

TPS palasi voittokantaan jalkapalloilun Veikkausliigassa, kun se löi Kupittaalla FF Jaron 3–2. Voittomaali syntyi dramaattisesti ottelun lisäajalla. Albijon Muzaci iski voittomaalin.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Åboraakkeli: Inter olympiamaisemiin

Kotimaisessa liigassa vahvan alkukauden pelannut Inter saa Konferenssiliigan ensimmäisellä karsintakierroksella vastaansa FK Sarajevon Bosnia ja Hertzegovinasta. Inter aloittaa kaksiosaisen otteluparin vieraissa 9. heinäkuuta. Ratkaiseva toinen osaottelu pelataan Kupittaalla viikkoa myöhemmin 16. heinäkuuta.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Mingsupphakun iski maailmanmestariksi

Turkulainen thainyrkkeilijä Ommi Mingsupphakun voitti torstaina amatöörien MM-finaalissa ruotsalaisen Ewin Atesin kaikin tuomariäänin 3-0.