Viime vuonna voimaan tulleet työttömyysturvan lakimuutokset, kuten omavastuuajan pidentäminen ja lomakorvauksen jaksottaminen, ovat merkittävästi heikentäneet työttömien taloudellista turvaa etenkin työttömyyden alkuvaiheessa.

Omavastuuajan pidentäminen viidestä päivästä seitsemään on tarkoittanut sitä, että heti työttömyyden alussa ansiopäivärahaa jää saamatta kahden päivän verran. Vuonna 2024 omavastuuaikoja asetettiin A-kassassa 37 584 kertaa, yhteensä 271 811 päivältä, kun vuonna 2023 omavastuuaikoja asetettiin enemmän (42 569), mutta lyhyemmälle ajalle (239 004 päivää). Tämä tarkoittaa, että yksittäinen työnhakija sai vuonna 2024 ensimmäisen työttömyyskuukautensa aikana vähemmän taloudellista tukea työnhaun alkuvaiheeseen verrattuna edellisvuoteen.

Lomakorvauksen jaksotus puolestaan siirtää ansiopäivärahan alkamista useilla päivillä niillä, joilla on ollut työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia. Tämä yhdistettynä omavastuuajan pidentymiseen tarkoittaa, että monella työttömällä taloudellinen tilanne työttömyyden alussa on heikompi kuin aiemmin. Myös ansiopäivärahan porrastus vähentää taloudellista turvaa työttömyyden jatkuessa.

Työttömyysetuuksien indeksikorotuksen jäädytys vuosiksi 2024–27 on heikentänyt ansiopäivärahan ostovoimaa, sillä elinkustannusten nousua ei kompensoida etuuden määrässä.

Vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotus poistui vuoden 2024 alussa, mikä vähensi perheellisten päivärahoja 25–48 euroa kuukaudessa. Viime huhtikuussa lapsikorotus poistui kokonaan, mikä laski perheellisten työttömien ansiopäivärahan määrää siitä eteenpäin jopa 125–240 euroa kuukaudessa.

Sovitellun päivärahan suojaosa poistui niin ikään viime vuoden huhtikuussa. Osa-aikatyötä tekevien ja satunnaisia työkeikkoja ottavien työttömien taloudellinen tilanne heikkeni, sillä aiemmin he saivat ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienensi ansiopäivärahaa. Nyt jokaisesta tienatusta palkka- tai yrittäjätuloeurosta puolet vähentää päivärahan määrää.

Vuoden alusta tuli voimaan työttömyysturvan korotusosan poistuminen. Korotusosaa maksettiin aiemmin työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Pitkittyneessä työttömyydessä päivärahan korotusosan poistuminen heikentää entisestään työttömän taloudellista tilannetta.

Työssäoloehdon pidentäminen vaikeuttaa päivärahaoikeuden kertymistä. Aiemmin työssäoloehto täyttyi 26 kalenteriviikon työskentelystä, mutta nyt lakimuutoksen myötä työssäoloehtoa on kerrytettävä 12 kuukautta ennen kuin päiväraha määritellään uudelleen ja päivärahan enimmäisaikalaskuri alkaa alusta.

Työssäoloehdon muuttaminen aikaperusteisesta tuloperusteiseksi voi joissain tilanteissa pienentää olennaisesti ansiopäivärahan määrää, erityisesti niillä, joiden työssäoloehto kertyy keikka- ja osa-aikatyössä. Tämä johtuu siitä, että tuloperusteinen päiväraha määräytyy työssäoloehtoon luettavilta kalenterikuukausilta ansaitun tulon mukaan, mikä voi olla epäsäännöllisessä työssä huomattavasti alhaisempi kuin säännöllisessä kokoaikatyössä.

Muutosten tavoitteena on ollut nopeuttaa työllistymistä, mutta käytännössä työnhaun ensimetreillä työnhakijalla on nyt vähemmän taloudellista turvaa uuden työpaikan etsimiseen – esimerkiksi mahdollisiin työhaastattelumatkoihin tai uudelleenkoulutukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)