Suomen yksityisteiden laajassa kuntokartoituksessa on selvinnyt, että noin 33 prosenttia kartoitetuista yksityisteistä tarvitsisi pikaisesti tehostettua kunnossapitoa, kunnostusta tai perusparannusta. Yksityisteiden kartoitetuista silloista hyväkuntoisia on lähes puolet, mutta välittömästi pitäisi korjata yli tuhat siltaa eri puolilla maata. Yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa on kartoitettu vuosina 2020–24 Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa.

Suomen kartoitetuista yksityisteistä hyväkuntoisia on noin 40 prosenttia, tyydyttäviä 27 prosenttia ja huonokuntoisia 33 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmanneksella koko maan yksityisteistä on eri tasoista korjaus- ja kunnossapitotarvetta. Järeämpää perusparannusta tarvitsisi noin viidennes yksityisteistä. Yksityistieverkon korjausvelkaa on kaikkiaan noin 1,3 miljardia euroa.

– Korjausta tarvitsevien teiden määrä on suuri. Kartoituksessa havaittiin tien kuoppaisuutta, liian jyrkkiä mutkia ja nousuja, tarvetta raivata kasvillisuutta tiealueelta sekä puutteita tienpinnan kuivatuksessa, kertoo TIESIT-hankkeen projektipäällikkö Timo Pisto Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Kartoituksen perusteella yksityistiet ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maakunnittain vertailtuna parhaimmassa kunnossa ovat Kainuun yksityistiet. Heikoimmassa kunnossa ovat Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen yksityistiet. Näissä maakunnissa liki puolet teistä arvioitiin huonokuntoisiksi.

Teiden kuntoon vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi miten tiet on aikanaan rakennettu, kuinka kunnossapidosta on huolehdittu ja onko perusparannustyöt hoidettu ajallaan. Myös käyttäjämäärillä ja kulutuksella on vaikutusta tien kuntoon.

TIESIT-hankkeessa on arvioitu viime vuoden loppuun mennessä noin 230 000 yksityistiekilometrin kunto. Kuntokartoitus jatkuu vielä tänä vuonna. Tavoitteena on selvittää kaikkiaan noin 260 000 yksityistiekilometrin kunto, mikä kattaa 70 prosenttia Suomen kaikista yksityisteistä.

Yksityisteiden silloista hyväkuntoisia on noin 46 prosenttia, tyydyttäviä 37 prosenttia, huonokuntoisia 13 prosenttia ja erittäin huonokuntoisia neljä prosenttia. Noin 1 200 siltaa on järeän kunnostuksen tai uusimisen tarpeessa heti tai viimeistään lähivuosina. Korjaamistarvetta oli myös tyydyttäviksi ja hyväkuntoisiksi arvioiduissa silloissa.

Eniten huonokuntoisia siltoja on Pirkanmaalla. Maakunnan yksityisteiden silloista liki 30 prosenttia on huonossa kunnossa. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa yli 20 prosenttia silloista on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Kuntokartoituksen perusteella parhaassa kunnossa sillat olivat Päijät-Hämeessä. Hyviä ja tyydyttäviä siltoja oli maakunnassa yli 90 prosenttia kartoitetuista silloista.

– Eritasoisia puutteita ja vaurioita havaittiin muun muassa perustus- ja maatukirakenteissa, kantavissa rakenteissa sekä siltojen kansissa ja kaiteissa. Noin 2 000 sillan kaiderakenteissa oli puutteita. Silta on kallis investointi tiekunnalle, joten myös sen kunnossapitoon kannattaa satsata nykyistä enemmän, Pisto sanoo.

TIESIT-hankkeessa kartoitettiin noin 7 200 yksityistiellä olevan sillan kunto.

Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa tuotetusta teiden ja siltojen kuntotiedosta on hyötyä erityisesti tiekunnille ja tiepalveluiden tuottajille. Tiedon avulla tiekunnat voivat suunnitella ja laittaa alulle kiireellisimpiä yksityisteiden ja niiden siltojen perusparannus- ja kunnostustöitä. Kuntotiedosta on hyötyä tiekuntien lisäksi myös kaikille tienkäyttäjille.

– Yksityisteiden merkitys on erittäin suuri muun muassa puu- ja energiahuollon, vakituisen asutuksen, maa- ja metsätalouden ja muidenkin elinkeinojen turvaamisessa, Pisto sanoo.

Yksityisteiden ja siltojen kuntotietoa julkaistaan osittain avoimena paikkatietona tulevaan kesään mennessä. Tiekunnat voivat pyytää tietoja Metsäkeskuksesta esimerkiksi omalla yksityistiellään olevasta sillasta ja sen kunnosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)