Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Runeberg (os. Tengström) on yksi esimerkki pariskunnasta, jonka kohdalla miehen ansiot muistetaan, mutta naisen ansiot ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle, vaikka molemmat vaikuttivat vahvasti suomalaiseen kulttuurielämään. Varsinkin elinaikanaan Fredrika jäi miehensä varjoon.

Aurajokirannassa Aboa Vetus & Ars Novan ulkoseinään upotettu Jan-Erik Anderssonin taideteos Fredrika Runeberg ja piste nostaa esiin, ansaitusti, kansallisrunoilijan puolison.

Fredrika Runeberg oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisia naiskirjailijoita ja hän myös edisti omalla panoksellaan vahvasti naisten oikeuksien paranemista.

Turkuun Fredrika Runeberg kiinnittyy lapsuutensa ja nuoruutensa vuoksi. Tengströmin perhe muutti Turkuun, koska perheen isä työskenteli kamreerina. Fredrikan kotitalo Turussa sijaitsi Rettigin rinteessä. Perhe asui Turussa vuodesta 1809 vuoteen 1827. Perhe menetti kotinsa Turun palossa, jonka jälkeen Fredrika muutti äitinsä kanssa Helsinkiin. Perheen isä oli kuollut jo pari vuotta aiemmin.

Fredrika Runeberg ja piste paljastettiin syksyllä 2007. Muistomerkillä kunnioitettiin Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlaa. Muistomerkki ehti olla vireillä parikymmentä vuotta. Teoksen kustannuksista vastasi Matti Koivurinnan säätiö yhdessä ruotsinkielisten säätiöiden kanssa.

Lähin pysäkki: 279 Kaskenkatu. Kävele kohti Kårenia ja Rettiginrinnettä alas. Käänny Itäisellä Rantakadulla kohti tuomiokirkkoa. Kohde on Aboa Vetuksen seinässä.

Ilkka Lappi