Hintojen nousu näkyy yhä selvemmin lapsiperheiden arjessa, ja yksi kärsivistä alueista on harrastustoiminta. Yli puolet (55 %) suomalaisista lapsiperheistä käyttää lastensa harrastuksiin rahaa enintään sata euroa kuukaudessa. Kolmasosalla (32 %) rahaa kuluu kuukausittain kuitenkin enemmän, 100–300 euroa kuukaudessa. Summat selviävät LähiTapiolan tuoreesta Arjen Katsaus -kyselystä, jonka toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Yleinen kustannustason nousu näkyy tuloksissa. Kun kysyimme asiaa vuonna 2019 vain joka neljännessä perheessä rahaa kului harrastamiseen yli sata euroa kuukaudessa. Sataa euroa pidettiin tuolloin myös kuukausittaisena kipurajana, jota harrastamisen kustannukset eivät saisi taloudessa ylittää. Mitä suurempi lapsiluku, sitä suuremmat ovat ymmärrettävästi myös harrastamisen kustannukset, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala tiedotteessa.

LähiTapiolan kyselyn mukaan lasten harrastamiseen kuukausittain käytettävä kokonaissumma on tällä hetkellä keskimäärin 97 euroa, kun vuonna 2019 se oli 83 euroa. Nousua perheiden harrastuskustannuksissa on noin 16 prosenttia. Todellisuudessa lasten ja nuorten urheiluharrastusten kustannusten nousu on kuitenkin ollut tätä paljon voimakkaampaa 2000-luvulla. Monissa lajeissa kilpaharrastamisen hinta on jopa kaksin- tai kolminkertaistunut 2010-luvun puolivälistä.

– Moni perhe vaikuttaakin joutuneen viime vuosina karsimaan lasten harrastuksista kustannussyistä. Tästä kertoo myös aiemmin keväällä toteuttamamme kyselytutkimus, jossa kolmasosa vastaajista piti lasten ja nuorten harrastuksia liian kalliina ja neljäsosa kertoi, että niistä saatetaan joutua tai on jouduttu karsimaan hinnannousun takia. Liikuntaharrastukset eivät enää ole yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Niiden lasten osuus, jotka eivät voi osallistua normaaliin seuratoimintaan ilman tuettua harrastamista tai maksuttomia harrastusryhmiä, on lisääntynyt, Haarala toteaa.

Koronapandemian aikana havahduttiin siihen, että lasten harrastamisen mahdollistaminen on erittäin tärkeää lasten mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Pandemian jälkeinen kustannusten nouseminen ja lisääntynyt lapsiperheköyhyys on jättänyt lapsia ja nuoria pysyvästi pois harrastamisen parista. MIELI ry:n asiantuntija pitää kehityssuuntaa huolestuttavana.

– Itselle tärkeä ja mielekäs tekeminen on riittävän unen, liikunnan, säännöllisen ruokailun ja ihmissuhteiden ohella yksi mielenterveyden perusasioista. Harrastuksissa lapsi ja nuori palautuu koulutyöstä ja oppii toimimaan ja jakamaan tunteita muiden kanssa. Onnistumisen ja ryhmään kuulumisen kokemukset ovat tärkeitä, sillä ne vahvistavat osallisuuden tunnetta, joka parhaimmillaan kantaa aikuisuuteen asti, kertoo Lapset ja nuoret -osaston päällikkö Satu Turhala MIELI ry:stä.

Koulun ja perheen ohella harrastukset ovat tärkeitä kasvuympäristöjä, joissa harrastusten ohjaajat voivat vaikuttaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin.

– Harrastusten ohjaajilla ja valmentajilla on tärkeä rooli mielenterveyden vahvistamisessa. Turvallisessa harrastusympäristössä nuori tulee hyväksytyksi omana itsenään, voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sekä saa epäonnistua ja oppia virheistään, Turhala jatkaa.

LähiTapiola tukee valtakunnallisesti MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa ja harrastamisessa -koulutuksia, jotka antavat lasten harrastamisen parissa toimiville aikuisille työvälineitä tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. LähiTapiolan yhtiöt jakavat kuluvana vuonna lahjoituksina yli puoli miljoonaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan yhteisöissä eri puolilla Suomea osana LähiLahjoitus-kampanjaa.

– Lasten ja nuorten hyvinvointierojen kasvu on huolestuttavaa ja sillä on pitkäkestoisia seurauksia. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että mahdollisimman monella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen ja hyvät edellytykset ponnistaa elämään. Harrastamattomuuden hinta on yksinkertaisesti liian kova yhteiskunnallemme kannettavaksi, Haarala toteaa.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kysymyksiin lasten harrastamisen kustannuksista vastasi 214 henkilöä, joilla on taloudessaan alaikäisiä lapsia. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Kevään kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian ja siihen vastasi 6 100 henkilöä 14.2.–6.3. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 1,3 prosenttiyksikköä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)