Viime vuonna metsällä kävi 196 000 metsästäjää, joista pienriistaa jahtasi 157 000. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastoon.

Riistanhoitomaksun maksoi noin 302 000 metsästäjää, eli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2023. Riistanhoitomaksun maksaneiden miesten määrä on viimeisen 15 vuoden aikana ollut laskussa, kun taas riistanhoitomaksun maksaneiden naisten määrä on kasvanut vuosittain. Noin kymmenesosa riistanhoitomaksun maksaneista oli naisia. Metsällä kävi noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista, eli 196 000 metsästäjää.

– Riistanhoitomaksun suorittaneet miehet ovat kuitenkin keskimäärin naisia aktiivisempia käymään metsällä. Vuonna 2024 riistanhoitomaksun maksaneista miehistä metsästi kaksi kolmasosaa, mutta naisista vain puolet. Myös iällä on vaikutusta metsästysaktiivisuuteen, vanhemmissa ikäluokissa metsällä käyneiden osuus vähenee, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta tiedotteessa.

Pienriistaa metsästi 157 000 metsästäjää, joille kertyi yhteensä 2,2 miljoonaa pienriistan metsästyspäivää aktiivipyynnissä ja 0,7 miljoonaa päivää loukku- ja ansapyynnissä. Pienriistan metsästäjistä saalista sai vajaat kaksi kolmasosaa.

Saalista saaneiden metsästäjien määrässä mitattuna yleisimmät saalislajit olivat teeri, sinisorsa ja sepelkyyhky. Metsäkanalintuja metsästi lähes 100 000 metsästäjää, ja vesilintuja 61 000. Hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, ja oli noin 120 000. Metsästyspäiviä hirvieläinjahdissa kertyi runsaat 1,6 miljoonaa.

Metsäkanalintusaalis oli viime vuonna pienin vuoden 2017 jälkeen. Teeriä saatiin saaliiksi 76 000, metsoja 22 000, pyitä 26 000 ja riekkoja 22 000. Metso- ja teerisaaliit vähenivät erityisesti eteläisessä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Metsäkanalintusaaliin kehitys heijastelee lintukantojen runsautta. Kesän riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintukannat kääntyivät laskuun.

Sepelkyyhky on saalismäärältään runsain riistalajimme, ja vuoden 2024 saalis oli noin 264 000 yksilöä. Keskimääräinen sepelkyyhkysaalis saalista saanutta metsästäjää kohden oli 10 sepelkyyhkyä. Pyydetyimmän vesilintumme sinisorsan saalismäärä oli noin 123 000 yksilöä, ja tavisaalis 42 000 yksilöä.

Hirviä saatiin metsästysvuonna 2024–25 saaliiksi edellisvuotta enemmän, yhteensä 37 874 hirveä. Valkohäntäpeurasaalis väheni lähes viidenneksellä, ja oli 48 121 eläintä. Metsäkauriita saatiin saaliiksi yhteensä 15 405, joista 1 060 kaadettiin touko-kesäkuun pukkijahdin aikana.

Riistasaaliista saatiin noin 7,6 miljoona kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli noin kaksi kolmasosaa. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 58 miljoonaa euroa.

Tilasto laadittiin 9 000 metsästäjälle lähetetyn kyselyn perusteella. Heistä 59 prosenttia vastasi kyselyyn. Pyyntiluvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien riistalajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskukselta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)