Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi kesäkuussa yli 25 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Asuntokauppa on määrällisesti jatkanut kasvuaan trendinomaisesti vuoden 2024 alusta saakka. Vuosineljänneksiä vertailtaessa havaitaan, että viimeksi asuntokauppoja tehtiin enemmän vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla lähes kolme vuotta sitten.

– Keskeiset tekijät asuntojen kauppamäärien positiiviseen kehitykseen alkuvuoden aikana ovat laskenut korkotaso, inflaation tasaantuminen ja palkkojen nousu. Asuntojen hinnat ovat myös laskeneet selvästi jo kesästä 2022, mikä on myös keskeinen syy kauppamäärien nousulle, analysoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

– Kuluttajien ostovoima on vahvistunut, mikä vahvistaa kuluttajien luottamusta tehdä isoja hankintoja. Korontarkistuspäivät ovat viimeisen reilun vuoden ajan olleet jo positiivisia asioita asuntovelallisille”, Viljamaa kertoo.

Asuntojen myyntiajoissa on nähty pientä laskua vasta aivan viime aikoina ja asuntojen hinnoissa ei ole nähty nousua, mikä on syytä tunnistaa. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin tasaantuneet, ja osassa suurimpia kaupunkeja on nähty jo käytettyjen asuntojen kaupassa hintojen nousua.

Viimeisen puolen vuoden aikana erityisesti omakotitalokauppa on käynyt vilkkaasti. Omakotitalokauppojen kasvuluvut ovat suurimpia kaikista asuntotyypeistä.

– Yleisesti ottaen edelleen suuremmat asunnot käyvät kaupaksi paremmin kuin pienet asunnot. Pienten asuntojen kauppa on kärsinyt ymmärrettävästi eniten korkojen noususta ja sijoittajien aktiivisuuden vähenemisestä, Viljamaa huomioi.

Toukokuun osalta talouden positiiviset uutiset ovat jääneet hieman pienelle huomiolle. Työllisyys kääntyi nousuun ja työttömyys laskuun Suomessa jo varsin pitkään jatkuneen heikomman suhdanteen jälkeen. Myös teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat toukokuussa reilusti. On runsaasti ennusmerkkejä, joiden pohjalta ennakoida talouden käännettä. Asuntokaupan positiivinen kehitys on luonnollisesti yksi tärkeä osoitus myös tästä.

– Asuntokauppamäärien kehitystä onkin syytä nyt seurata hyvin tarkasti. Hallituksen puoliväliriihen päätökset keventävät maltillisesti asuntorahoituksen sääntelyä. Se oli tärkeä askel oikeaan suuntaan ja vahva signaali myös kotitalouksille, että asuntokaupoille kannattaa lähteä. Laskevat korot vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja luottamusta, mikä väistämättä näkyy myös asuntokaupassa, Viljamaa sanoo.

Kiinteistöjen hoitokulujen nousu on myös tasaantunut, mikä tarkoittaa maltillisempaa kehitystä hoitovastikkeiden osalta. Kotitalouksien tilannetta parantaa myös taloyhtiölainojen korkojen lasku, mikä näkyy rahoitusvastikkeissa.

Viime vuonna asuntokauppoja tehtiin KVKL:n Hintaseurantapalvelun mukaan noin 52 400, kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 28 100.

– Mikäli asuntokaupan kehitys jatkuu vastaavanlaisena, tämän vuoden kokonaiskauppamäärä voi nousta jopa yli 60 000 asuntokaupan. Pidämme myös hyvin todennäköisenä, että loppuvuoden aikana asuntojen myyntiajat jatkavat laskuaan ja asuntojen hinnat kääntyvät nousuun. Asuntojen hintojen nousu koko maan tasolla jää kuitenkin hyvin maltilliseksi, koska alueiden eriytyminen jatkuu ja väestöä menettävillä alueilla myös asuntojen hinnat jatkavat hyvin todennäköisesti laskuaan, arvioi Viljamaa.

Hallitus parantaa ASP-lainaehtoja ensiasunnon ostajille.

– Monella tapaa olisi kuitenkin toivonut ensiasunnon ostajille vielä parempaa ja kokonaisvaltaisempaa uudistusta. Ensiasunto ostetaan entistä vanhemmalla iällä. Osittain tämä johtuu myös siitä, että asuntorahoituksen sääntelyä on kiristetty säännöllisesti vuoden 2008 finanssikriisistä eteenpäin. Vasta hallitus puoliväliriihessään muutti tuota jatkuvan kiristämisen suuntaa. Suomessa asuntorahoituksen sääntely on hallituksen oikeansuuntaisesta sääntelyn järkevöittämisestä huolimatta edelleen selvästi Pohjoismaiden kireintä. Vuokra-asumisen yleistyminen Suomessa johtuukin osittain myös siitä, että asuntorahoituksen sääntely on kiristynyt niin paljon, Viljamaa katsoo.

Yhteiskunnallisesti pitäisikin hänen mukaansa keskustella enemmän ensiasunnon ostajien tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

– Kun tiedetään, että tilastojen perusteella omistusasunnon ostaminen ja omistusasuntopolulle kiinni pääseminen on kiinteästi kytköksessä yksilön ja kotitalouksien vaurastumiseen, on syytä analysoida, onko kehitys eriarvoistavaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ensiasunnon hankkiminen ilman vanhempien tai sukulaisten lisävakuuksia on erittäin haastavaa. Minimissään hallituksen pitäisi mahdollistaa ASP-lainan saaminen 5 prosentin omarahoitussäästöllä nykyisen kymmenen prosentin sijaan.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–kesäkuussa yhteensä 27 198 vanhojen asuntojen kauppaa (18,8 % ed. vuoden vastaava jakso, -6,7 % 5 vuoden keskiarvo) ja 892 uudisasunnon myyntiä (-8,1 %, -72,6 % 5 v. ka), eli yhteensä 28 090 asuntokauppaa (17,7 %, -13,3 % 5 v. ka).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat isoissa kaupungeissa 1,7 prosenttia ja laskivat pääkaupunkiseudulla 1,3 prosenttia alkuvuoteen verrattuna.

Keskimääräiset myyntiajat laskivat tammi–kesäkuussa kaikissa asuntotyypeissä, eniten pääkaupunkiseudun omakotitaloissa.

Kesäkuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 931 vanhojen asuntojen kauppaa (25,8 % ed. vuosi) ja 166 uudisasunnon myyntiä (3,1 %), eli yhteensä 5 097 asuntokauppaa (24,9 %). Lisäksi myytiin 557 loma-asuntoa,134 tonttia sekä 280 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Kesäkuun kokonaiskauppamäärä oli siten 6 068 kpl kohteita, mikä on 21,0 % viime vuoden 2024 kesäkuun määrään verrattuna ja -14,4 % viiden vuoden keskiarvosta.

Kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 266 (23,3 % ed. vuosi) sijaitsi kerrostaloissa ja 1 274 (23,2 % ed. vuosi) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 391 (32,6 % ed. vuosi). Myydyistä uusista asunnoista valtaosa, 131 (3,2 % ed. vuosi), oli kerrostaloasuntoja.

Suurimmista kaupungeista eniten käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin Helsingissä 672 (22,6 % ed. vuosi) ja Tampereella 335 (65,0 %). Pääkaupunkiseudun osuus kesäkuun kauppamääristä oli 23,7 prosenttia, kehyskuntien 7,4 prosenttia ja muun Suomen 68,9 prosenttia. Uusia asuntoja myytiin kesäkuussa suurimmista kaupungeista eniten Helsingissä (37, 146,7 %) ja Espoossa (30, 36,4 %).

Maakunnista käytettyjen asuntojen kauppamäärät nousivat kesäkuussa eniten Pohjois-Karjalassa (131, 70,1 %) vuoden 2024 kesäkuuhun verrattuna. Kappalemääräisesti eniten kauppoja tehtiin Uudellamaalla (1 723, 30,1 %), Pirkanmaalla (600, 40,2 %) ja Varsinais-Suomessa (458 24,1 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat kesäkuussa keskimäärin 0,4 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja nousivat 1,4 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa toukokuuhun verrattuna.

Vuoden takaiseen kesäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 5,1 prosenttia ja pysyivät samoina muissa isoissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia, ja laskivat Tampereella 3,7 prosenttia sekä Turussa 8,5 prosenttia.

Alkuvuoteen verrattuna hinnat nousivat isoissa kaupungeissa 1,7 prosenttia ja laskivat pääkaupunkiseudulla 1,3 prosenttia. Oulussa hinnat nousivat 8,2 prosenttia.

Alkuvuoteen verrattuna myyntiajat ovat laskeneet kaikissa asuntotyypeissä, eniten pääkaupunkiseudun omakotitaloissa. Viimeiseen viiteen vuoteen verrattuna tämän vuoden myyntiajat ovat silti edelleen pisimpiä.

Kesäkuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa 109 päivää (toukokuussa 114 pv), ja muualla Suomessa myyntiaika oli 127 päivää (toukokuussa 120 pv). Käytettyjen rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 117 päivää (toukokuussa 124 pv) ja muualla Suomessa 119 päivää (toukokuussa 128 pv). Käytettyjen omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 118 päivää (toukokuussa 125 pv) ja muualla Suomessa 144 päivää (toukokuussa 152 pv).

Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin kesäkuussa keskimäärin 95 päivässä, kaksiot 108 päivässä ja kolmiot–neliöt 112 päivässä. Yksiöiden myytiin Espoossa 63 päivässä, Helsingissä 100 päivässä ja Vantaalla 104 päivässä. Kaksiot myytiin Helsingissä 105 päivässä, Espoossa 107 päivässä ja Vantaalla 127 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Espoossa 102 päivässä, Vantaalla 114 päivässä ja Helsingissä 115 päivässä. Omakotitalot myytiin Helsingissä 112 päivässä, Espoossa 113 päivässä ja Vantaalla 130 päivässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)